Sentinel-satelliitin ottama kuva 814 kilometrin korkeudesta Rodoksen yltä. Palot ja savut näkyvät kuvassa hyvin. Kuva: EU Copernicus
Voisivatko Rodoksen tai Kanadan jättimäiset metsäpalot tapahtua Suomessa? Näin sanoo laaja selvitys
Suurin osa metsäpaloista Suomessa pystytään rajaamaan niin, että ne eivät leviä suuriksi jättipaloiksi. Ilmaston lämpenemisen odotetaan kuitenkin kasvattavan Suomen metsäpaloriskiä.
Suuret jättipalot ovat mahdollisia myös Suomessa. Kuva: Kimmo HaimiKansainvälisesti verrattuna metsäpaloissa palaneet alat ovat Suomessa olleet hyvin pieniä. Esimerkiksi Venäjällä ja Kanadassa laajat metsäpalot ovat tavallisia. Kanadan metsäpaloissa on palanut tänä vuonna jo 11 miljoonaa hehtaaria metsää.
Kreikan Rodoksen saarella on EU:n Copernicus-ohjelman tietojen mukaan palanut maastoa viime viikkoina jo yli 9 200 hehtaaria. Koko vastaa lähes Sallan kansallispuiston pinta-alaa.
Kalajoella vuonna 2021 tapahtunut metsäpalo on yksi Suomen suurimmista metsäpaloista viime vuosikymmeninä. Metsää paloi kokonaisuudessaan 227 hehtaaria. Yhteensä vuonna 2021 koko Suomessa paloi 973 hehtaaria maastoa Metsäpalot eivät siis ole Suomessa harvinaisia, mutta Kalajoen kokoisia suuria paloja tapahtuu harvoin.
Suomessa metsäpalojen torjunta on tehokasta tiheän metsäautotieverkoston, sopimuspalokuntajärjestelmän ja säännöllisten tähystyslentojen ansiosta. Palojen tehokas sammuttaminen voi kuitenkin vaikeutua etenkin autioituvilla syrjäseuduilla, joilla palojen sammuttaminen on Suomessa pitkälti paikallisten sopimuspalokuntien harteilla.
Ilmastonmuutos kasvattaa metsäpaloriskiä tulevaisuudessa. Ilmaston lisäksi myös metsän ominaispiirteet ja harjoitettu metsänhoito vaikuttavat keskeisesti palojen syttymiseen, voimakkuuteen ja leviämiseen. Laaja-alaisten metsäpalojen edellytyksenä ovat kuiva maasto sekä palojen leviämiselle otolliset sääolot: voimakas tuuli, korkea lämpötila sekä alhainen ilmankosteus.
Ilmastonmuutos myös kuivattaa metsäpohjan hienojakoista paloainesta. Erityisesti kuusimetsillä on suurin riski palaa räjähtäen. Mäntymetsissä pintapalot ovat yleisiä.
Suuret jättipalot ovat kuitenkin mahdollisia myös Suomessa. Metsäpalojen syttymiseen vaikuttavat metsässä oleva paloaines ja etenkin ihmisten toiminta.
Suurin osa paloista syttyy ihmisen toiminnan johdosta.
Tiedot käyvät ilmi Ilmatieteen laitoksen hankkeesta, jossa mukana olivat Luonnonvarakeskus, Pelastusopisto sekä Hämeen ja Lapin ammattikorkeakoulut yhteistyössä kansainvälisten toimijoiden kuten Ruotsin Maatalousyliopiston ja Venäjän Akatemian Karjalan tiedekeskuksen kanssa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
