Lukijalta: Tuulivoimaloiden massarakentamisen haitat ovat tulevaisuutta, vesivoima on Suomessa jo olemassa

Simo Purasen mielipide, jossa hän viittaa kirjoitukseeni tuulivoimasuunnitelmien epäuskottavuudesta (MT 7.10.), antaa aiheen kommentointiin. Kyse on vielä toteutumattomasta hallitsemattomasta tuulivoimarakentamisesta, johon voidaan ja pitää puuttua.

Kuten kirjoitin, Suomessa on suunnitteilla 8 500 uutta maatuulivoimalaa. Rakennettu ja rakenteilla on noin 2 000 voimalaa alan etujärjestön rekisterin mukaan. Nämä vievät maapinta-alaa 84 000 hehtaaria, mikä vastaa jopa 1,57 miljoonan hehtaarin kaavoitusalaa, jolle muu rakentaminen on kielletty.

Puranen kirjoittaa asian vierestä verratessaan tuulivoimaa mökkiteihin. Tuulivoimaa puolustetaan usein myös argumentoimalla, että kuoleehan lintuja, kun kissat syövät niitä tai ne lentävät ikkunoihin. Tällä ei tietenkään voida hyväksyä sitä, että tuulivoimalat aiheuttavat lisää näitä haittoja.

Vertaus vesivoimaloiden ja mökkiteiden rakentamiseen on turha, koska vesivoimalat on jo rakennettu. Niiden hyödyt ovat suuret eikä vesivoimaa enää rakenneta lisää.

Tuulivoimaloiden suuri määrä voi tarkoittaa kuitenkin tuhansia kilometrejä uusia huoltoteitä tuuliteollisuusalueille.

Vesivoima on parasta puhdasta säätövoimaa, jota tarvitaan ailahtelevan tuulivoiman paikkaamiseen. Mitä enemmän tuulivoimaa rakennetaan, sitä enemmän vesivoimaa tarvittaisiin. Siitä on jo nyt pulaa ja sen hinta nousee.

Suuret vesivoimalat ja tekoaltaat on rakennettu Lappiin ja Oulun lääniin eikä niitä ole kuin muutama.

Yksinomaan Lappiin ehdotetaan rakennettavaksi 2 900 maatuulivoimalaa. Simo Purasen kotipaikkakunnalta, Pihtiputaalta 50 kilometrin säteellä on vireillä 47 hanketta, yhteensä 1 100 tuulivoimalaa.

Vesivoimaloiden elinkaari on moninkertainen tuulivoimaloihin verrattuna. Tuulivoimaloiden valmistuksessa tarvitaan harvinaisia maametalleja, joita louhitaan pääasiassa Kiinassa. Rakennuspaikoilla räjäytetään, louhitaan, tehdään maansiirtotöitä ja käytön loputtua halutaan jättää perustusten betoni ja teräs maaperään.

Siipien kierrätykseen ei ole olemassa taloudellisesti järkevää ratkaisua. Lasi- ja hiilikuitu on hankala erotella kierrättämistä varten siipien muusta rakenteesta.

Suomen ilmapuolustus ehkä kykenee torjumaan risteilyohjuksen. Tuulivoimaloita ohjataan ja valvotaan maamme ulkopuolelta. Niissä on 300 sensoria, joista osaa voidaan käyttää tiedustelutietojen hankintaan.

Vajaa pari vuotta sitten kyberhyökkäys lopetti Keski-Euroopassa sähkön tuotannon tuhansissa tuulivoimaloissa. Jos joku painaa punaista nappia kaukana Suomesta, niin osa maasta voi mennä pimeäksi.

Hannu Heinonen

Luhanka