Yliö: Kouluruoka on valtava sosiaalinen turvaverkko ja siten maailman reiluin investointi

Kävin tutustumassa Suomen World Visionin tukemaan kouluun slummialueella Kenian Nairobissa. Koulussa jaettiin ilmainen, lämmin ateria noin 150 lapselle. Pavuista ja riisistä koostuva lounas syötiin luokkahuoneissa hiljaisuuden vallitessa, ja lautaset tyhjenivät nopeasti. Pieni poika kätki osan ruuasta housuntaskuunsa – siitä jaettaisiin kotona sisaruksille.

Päivittäinen kouluruoka on yhä harvinaisuus. Maailmanlaajuisesti vain noin 40 prosenttia lapsista saa ilmaisen tai tuetun koululounaan.

Matalan tulotason maissa alle viidennes lapsista saa kouluruuan. Se tarkoittaa sitä, että ainakin 73 miljoonaa haavoittuvassa asemassa olevaa lasta jää kokonaan ilman kouluruokaa.

Nälkä vie voimat. Lapset eivät jaksa seurata opetusta, he lähinnä nuokkuvat tunneilla.

Ravitsevan kouluruuan merkitys lasten terveydelle ja oppimistuloksille on kiistaton. Kouluruoka helpottaa lasten välitöntä nälkää ja ravitsemuksellisia tarpeita. Se auttaa jaksamaan ja mahdollistaa keskittymisen. Kehittyvissä maissa kouluruoka on monelle lapselle päivän ainut varma ateria. Siksi on elintärkeää tukea kouluruokailua maissa, joissa miljoonat lapset kärsivät nälästä ja aliravitsemuksesta.

Maailman ruokaohjelman (WFP) mukaan kouluruoka on maailman suurin sosiaalinen turvaverkko. Se ei ole liioittelua. Kouluruuan positiiviset vaikutukset kantavat pitkälle. Kouluruokailun järjestäminen ja lähellä tuotettu kouluruoka luo työpaikkoja ja vahvistaa paikallista taloutta. Kouluruoka auttaa koko yhteiskuntaa vahvistumaan. Sillä on tärkeä rooli köyhyyden kierteen katkaisemisessa.

Kouluruoka lisää tasa-arvoa. Kehittyvissä maissa etenkin tytöt ovat vaarassa jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Heidät pidetään poikia todennäköisemmin kotona, jos perheessä on taloudellisia vaikeuksia.

Kouluruoka muuttaa tätä asetelmaa. Se kannustaa vanhempia lähettämään myös tyttäret opiskelemaan. Koulunkäynti voi mullistaa tytön tulevaisuuden: mitä koulutetumpi tyttö, sitä paremmin hän on suojassa esimerkiksi teiniraskaudelta ja varhaiselta avioliitolta.

Me suomalaiset ymmärrämme kouluruuan merkityksen, sillä Suomi on maailman pisimpään ilmaista kouluruokaa tarjonnut maa. Eduskunta sääti lain maksuttomasta kouluruuasta jo 1943. Lakiin sisältyi viiden vuoden siirtymäaika, joten vuonna 1948 kouluruoka oli tarjolla jokaisessa Suomen koulussa.

Lämmin lounas tasasi eriarvoisuutta, kun köyhimpienkin torppien lapset saivat koulupäivän aikana vatsansa täyteen. Kouluruualla on ollut iso merkitys hyvinvointimme rakentamisessa. Se on malli, jota voimme viedä myös maailmalle.

Kouluruokailua Suomessa. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Tänä päivänä Suomella on tärkeä tehtävä toimia Ranskan ja Brasilian kanssa puheenjohtajina kansainvälisessä kouluruokakoalitiossa, jossa on mukana yli 100 valtiota ja yli 140 kansalaisjärjestöä, tutkimuslaitosta ja muuta kumppania.

Koalition tavoitteena on saada kaikille maailman koululaisille terveellinen ja ravitseva kouluruoka vuoteen 2030 mennessä. Myös World Vision on mukana työssä, jossa ei ole varaa aikailla. Tällä hetkellä jopa 38 miljoonaa lasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta.

Koalition jäsenmaat ovat sitoutuneet lisäämään kouluruokailun tunnettuutta ja kansainvälistä kattavuutta. Useat jäsenmaat ovat panostaneet omiin kouluruokajärjestelmiinsä kehittämällä niitä ja investoimalla niihin. Suomalaiset järjestöt, kuten Suomen World Vision, tukevat jäsenmaita osana kehitysyhteistyötään.

Työmme on hyvin konkreettista. Tarjoamme kouluruokaa matalan tulotason maissa, joissa valtio ei pysty sitä vielä järjestämään. Varustamme koulukeittiöitä ja autamme rakentamaan koulujen yhteyteen puutarhoja, joiden kasvis-, papu- ja hedelmäsadoista saadaan oppilaille päivittäisiä aterioita. Parannamme perheiden toimeentuloa ja viljelymenetelmiä, jotta vanhemmat pystyvät osallistumaan lasten kouluruokailun järjestämiseen.

Lisäämme tietoa ja vaikutamme päättäjiin.

Näemme työssämme, että kouluruokailuun panostaminen on kestävä sijoitus tulevaisuuteen. Se antaa lapsille mahdollisuuden parempaan elämään. Siksi se on maailman reiluin investointi: pieni kustannus, valtava hyöty lapsille ja perheille sekä koko yhteiskunnalle.

Pidetään huoli siitä, että yhä useampi lapsi voi keskittyä oppimiseen, ei nälkään.

Christina Nyback

ohjelmajohtaja

Suomen World Vision