Yliö: Suomi on Tansanian metsätalouden tärkein kehityskumppani

Suomi ja Tansania ovat tehneet yhteistyötä niin kylien luonnonmetsissä kuin pienviljelijöiden istutusmetsätaloudessa.

Viimeisen kymmenen vuoden merkittävimmät saavutukset ovat maan ensimmäisen metsäammattikoulun ja siemenviljelmien perustaminen sekä metsäpalojen hallinnan ja metsänhoitoyhdistysten kehittäminen. Lisäksi uudistettu metsälainsäädäntöä sekä lisätty yrityksiä ja työpaikkoja.

Metsälainsäädännön kehittämisen tuloksena muun muassa uudistettiin puutavaran standardeja ja osto-ohjeita. Metsäpolitiikka on nyt kytketty tiukemmin aluehallintoon. Myös kyläyhteisöt ovat saaneet vahvemman roolin metsien hallinnassa.

Työpaikkojen ja yritysten lisääminen metsäalalla kasvatti tuloja. Hankkeiden aikana syntyi noin 5 500 työpaikkaa ja 100 uutta yritystä.

Kylämetsien puukaupasta kyläyhteisöt saivat yhteensä neljän miljoonan euron tulot. Yrittäjäkoulutus, säästöryhmät ja valtion korottomat lainat ovat tukeneet erityisesti pieniä toimijoita, naisia ja haavoittuvassa asemassa olevia.

Suomalaisvalmisteinen saha Metsä- ja puuteollisuuden koulutuskeskuksessa. Kuva: Sanna-Liisa Taivalmaa

Metsä- ja puuteollisuuden koulutuskeskus järjestää metsäteknikkokoulutusta sekä lyhytkursseja. Yhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa on vahvistanut sekä opettajien että opiskelijoiden osaamista. Metsäalasta on pyritty tekemään houkutteleva uravaihtoehto, erityisesti naisille.

Koulutus metsäpalojen hallintaan on myös ollut laajaa – yli 16 000 pienviljelijää on koulutettu palojen torjuntaan ja hallintaan.

Siemenviljelmien perustaminen on konkreettinen ja kestävä investointi tulevaisuuteen. Hankkeet ovat perustaneet Itä-Afrikan suurimpia jalostettujen metsäpuiden siemenviljelmiä, jotka kattavat 140 hehtaaria. Siementuotanto mahdollistaa laadukkaan istutusmateriaalin saatavuuden ja on samalla työllistäjiä ja tulonlähde.

Hanke tuki 133 taimitarhan perustamista ja koulutti yli 1 000 ihmistä niiden hoitoon.

Metsänhoitoyhdistykset vahvistavat pienviljelijöiden metsänhoitotaitoja ja markkinointiyhteistyötä. Yli 200 perustetun yhdistyksen kautta on neuvottu kestäviä metsänhoitokäytäntöjä, kuten oikea-aikaista harvennusta sekä tuotteiden markkinointia.

Naisten osuus lisääntyi kylien yhdistyksissä ja niiden johtoryhmissä. Myös vammaisia henkilöitä saatiin mukaan toimintaan.

Hankkeiden metsäneuvontatapahtumiin osallistui lähes 50 000 viljelijä, joista puolet oli naisia. Tiivis yhteistyö paikallishallinnon kanssa lisäsi myös viranomaisten ymmärrystä tasa-arvoasioista.

Kylätason maankäyttö- ja metsänhoitosuunnitelmat luovat pohjan kestävälle maankäytölle. Suunnitelmat vähentävät maankäyttäjien välisiä konflikteja ja alueiden laitonta käyttöä.

Kyläläisten ja paikallisten viranomaisten yhdessä tekemät suunnitelmat koskevat niin maataloutta, istutusmetsiä, asutusta kuin suojelualueita. Kylien omistamissa metsissä olikin vähemmän metsäkatoa kuin hallituksen omistamissa metsissä.

Suomen kehitysrahoituslaitos Finnfund on investoinut lähes 20 vuotta Tansaniaan ja muun Itä-Afrikan metsäyhtiöihin. Finnfundilla on tällä hetkellä suorat sijoitukset kahteen yhtiöön Tansaniassa. Niissä tuotetaan muun muassa sahatavaraa, pylväitä ja bioenergiaa.

Yhtiöt ovat lisäksi istuttaneet yli 23 000 hehtaaria metsää Tansaniassa ja Ugandassa.

Tansaniassa alkoi äsken uusi metsien, maankäytön ja arvoketjujen kehittämishanke vuosille 2025–2028. Sen pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää metsäkatoa, parantaa ilmastonmuutoksen sietokykyä sekä lisätä metsistä saatavia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöhyötyjä.

Pitkäaikainen yhteistyö jatkuu, ja Suomen maine metsäalan asiantuntijana on vahva. Hyvä maine on avannut ovia viennille.

Yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on tuottanut kymmeniä julkaisuja, graduja ja väitöskirjoja sekä tansanialaisille että suomalaisille opiskelijoille. Metsät tuovat työpaikkoja maaseudulle, vähentävät köyhyyttä ja osaltaan edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

Metsäyhteistyö on myös käytännön keino ruohonjuuritasolla edistää tasa-arvoa, vammaisten oikeuksia ja hyvää hallintoa.

Sanna-Liisa Taivalmaa

luonnonvara-alan erityisasiantuntija

Suomen edustusto, Tansania

Pietari Matilainen

Edufi-harjoittelija

Suomen edustusto, Tansania