Paneelissa edunvalvonnasta kertoivat Albert Häme Metsäteollisuus ry:stä, Tiina Rytilä maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Mikko Tiirola MTK:n metsävaltuuskunnasta. Kuva: Sanne Katainen
Viesti opiskelijoille: Metsäala tarvitsee edunvalvontaa, vaikka jotkut pitävät lobbausta hämärähommana
Metsäalan on entistä vaikeampi saada ääntään kuuluviin Suomessa.Tilaajalle
Uniforstin puheenjohtaja Elias Ahonen (selin) toi metsäylioppilaat MTK:hon kuulemaan edunvalvonnan tärkeydestä. Kuva: Sanne KatainenEdunvalvonta nousi keskeiseksi teemaksi metsätieteiden opiskelijoiden Uniforstin paneelikeskustelussa, johon osallistui metsäalan organisaatioiden edustajia.
”Haluamme tietää edunvalvonnasta, koska sitä ei koulutuksessamme opeteta”, pohjusti Uniforstin puheenjohtaja Elias Ahonen. Uniforst on Helsingin yliopiston metsäylioppilaiden osuuskunta, joka välittää opiskelijoita alan töihin.
Edunvalvonta on oikean tiedon välittämistä päättäjille, luonnehti MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
”Julkisessa keskustelussa argumenttien pitää perustua tutkittuun tietoon, jotta olet uskottava.”
MTK:lla on 80 omaa asiantuntijaa ja esimerkiksi keskusliiton luonnon monimuotoisuuden tiekartta on tilattu asiantuntijaorganisaatioilta, kuten Luonnonvarakeskukselta ja Suomen ympäristökeskukselta.
Tiirolan mielestä metsäalan on entistä vaikeampi saada Suomessakin ääntään kuuluviin, koska median asiantuntemus on entistä ohuempaa.
”Metsäasiat siilautuvat entistä enemmän ympäristönäkökulman kautta.”
Myös metsäneuvos Tiina Rytilä maa- ja metsätalousministeriön metsä- ja biotalousyksiköstä on kiinnittänyt huomiota alan uutisointiin.
”Kun ennen medioissa oli erikoistuneita metsätoimittajia, nyt heitä löytyy enää Maaseudun Tulevaisuudesta ja Metsälehdestä. Ministeritkin järjestävät taustatilaisuuksia toimittajille tiedon lisäämiseksi.”
”Edunvalvonnassa ei ole mitään hämärää.” Mikko Tiirola
MTK lobbaa ministereitä ja kansanedustajia viikoittain istuntokauden aikana.
”Joka kerta esillä on jokin teema. Siellä on ollut maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan jäseniä kuuntelemassa”, Tiirola kertoo.
Tiirola otti kantaa siihen, että aina välillä joku pitää lobbaamista kyseenalaisena. Tällä hän viittasi vasemmistoliiton kansanedustajan Veronika Honkasalon väitteeseen, että MTK:n vaikuttaminen olisi ylimitoitettua (viestipalvelu X 9.11.)
”Edunvalvonnassa ei ole mitään hämärää. Olemme omasta toiminnastamme avoimia ja ylpeitä”, Tiirola totesi.
Läpinäkyvyyttä lisää tänä vuonna käyttöön otettu kansallinen avoimuusrekisteri, johon edunvalvontaa tekevien tahojen on kirjattava yhteydenpitonsa kansanedustajiin ja ministereihin.
”Sidosryhmien kuulemiseen on paljon mekanismeja, sekä virallisia että epävirallisia. Suomessa yhteydenpitoa auttaa se, että olemme pieni maa ja tunnemme toisemme”, Rytilä totesi.
Metsäteollisuus ry:n osaamisen ja koulutuksen asiantuntija Albert Häme painotti, että yhteydenpito alalla on tärkeää ja sidosryhmiä täytyy kuunnella.
Maa- ja metsätalousministeriö kuuntelee sidosryhmiä kotimaassa ja valvoo Suomen etuja EU:ssa, Tiina Rytilä kertoo. Mikko Tiirola puolestaan valvoo metsänomistajien etuja MTK:n kautta. Kuva: Sanne KatainenOpiskelijoita kiinnosti myös, miten Suomen metsäteollisuuden kilpailukykyä vahvistetaan kansainvälisesti.
”Ministeriöt valvovat Suomen etua EU:ssa. Nykyinen hallitus on ottanut ryhtiä ennakkovaikuttamiseen”, Rytilä kehui.
Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Slovenia perustivat vuonna 2022 For Forest -verkoston ajamaan metsäisten valtioiden etuja EU:ssa. Tänä vuonna mukaan liittyi Ranska.
MTK:n Brysselin toimisto valvoo maataloustuottajien lisäksi metsänomistajien etuja. Myös Euroopan metsäteollisuudella on edustusto Brysselissä.
Asiantuntija Albert Häme, puheenjohtaja Mikko Tiirola ja opiskelija Mikko Autere keskustelivat alan ajankohtaisista asioista. Kuva: Sanne KatainenMTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola kertoi, mitä edunvalvonta on konkreettisesti.
”Asioita on hirveästi ja verkoston on katettava erilaisia kumppaneita. Brysselissä tapaan ihmisiä komission pääosastoissa, tapaan meppejä ja vierailen toisten valtioiden EU-edustustoissa.”
”Verkostoituminen tapahtuu tällaisissa tilaisuuksissa, kuin missä te olette nyt. Ihmiskammoinen ei saa olla”, Mäki-Hakola evästi.
Tiirola totesi, että Suomen rooli metsäteollisuusmaana on vain vahvistunut, kun Kanadassa metsiä on palanut, Keski-Euroopassa on kärsitty metsätuhoista ja Venäjän tilanne on mikä on.
Häme muistutti, että metsäteollisuuden viennin kotimainen arvonlisä on teollisuuden aloista suurin, vaikka viennissä metsäteollisuuden osuus on suhteellisesti pienentynytkin.
”Meillä on kotimainen raaka-aine ja mittava metsäklusteri”, Häme korosti vahvuuksiamme.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
