• Lukijalta: Ukrainan vammaiset ovat evakoiden unohdettu joukko

    Missä ovat evakuointisuunnitelmat, esteettömät suojapaikat ja kansainvälinen apu, kysyy Lassi Murto. Hänen mukaansa Suomi voi olla eturintamassa tekemässä työtä tasa-arvoisen humanitaarisen avun eteen.
    Vammaisten tilanne Ukrainassa on vaikea. Kuvituskuva.
    Vammaisten tilanne Ukrainassa on vaikea. Kuvituskuva. Kuva: Genya Savilov / AFP / Lehtikuva
    Mielipide|Ulkomaat
    29.7.202512:45
    Lukijalta
    Lassi Murto

    Uutiset Ukrainan kauhuista ovat jättäneet vammaiset ihmiset lähes täysin näkymättömäksi ihmisryhmäksi. Heitä on Ukrainassa arviolta 2,7 miljoonaa.

    Monet heistä elävät laitoksissa, joita ei ole evakuoitu, tai koteihin sidottuina ilman apuvälineitä tai avustajia. Monet eivät ole päässeet pakoon, eivätkä he ole voineet edes suojautua kellareihin tai pommisuojiin. Tilanne on epäinhimillinen.

    Suurin osa kansainvälisestä avusta on keskittynyt ruokaan, lääkkeisiin ja asemiin lähellä rintamaa. Vammaisten ihmisten tarpeet jäivät jalkoihin. Esteettömyydestä, henkilökohtaisesta avusta tai kommunikaatiotuesta ei ole puhuttu juuri missään.

    Pommisuojat ilman hissejä. Evakuointibussit ilman nostolaitteita. Vastaanottokeskukset ilman esteettömiä vessoja tai mahdollisuutta liikkua pyörätuolilla.

    Silti nämä ihmiset ovat olemassa – he eivät katoa vain siksi, että maailma kääntää katseensa pois.

    YK:n vammaissopimus, Geneven sopimukset ja EU:n omat rahoitusperiaatteet edellyttävät haavoittuvassa asemassa olevien erityistä suojaa myös kriisitilanteissa. Silti vammaiset ihmiset eivät ole tasavertaisessa asemassa edes hätäavun saajina.

    Tämä kertoo, että apu ei aina perustu tarpeeseen, vaan näkyvyyteen. Huomioiduksi tulee se, jolla on ääni. Entä ne, jotka eivät jaksa enää huutaa? Tai ne, joiden ääntä ei edes kuulla?

    Työskentelen itse vammaisoikeuksien parissa ja olen osallistunut muun muassa kansainvälisiin rauhanprosesseihin. Vammaiset ihmiset istuvat harvoin neuvottelupöydissä. Sota korostaa syrjäyttämistä.

    Suomella on erityisosaamista, jota moni maa arvostaa. Esteettömyys, henkilökohtainen apu ja osallistava kehitysyhteistyö ovat asioita, joissa voimme näyttää tietä.

    Voisimme tukea esteettömiä evakuointikäytäntöjä, painostaa EU:ta ja YK:ta sisällyttämään vammaisvaikutusten arvioinnit kaikkeen kriisiapuun sekä tehdä yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa Ukrainassa ja lähialueilla.

    Esteettömyys, henkilökohtainen apu ja osallistava kehitysyhteistyö ovat asioita, joissa voimme näyttää tietä.

    Lisäksi meidän pitää nostaa esiin ihmisoikeusloukkaukset myös vammaisten näkökulmasta.

    Erityiskiitos kuuluu suomalaiselle Abilis-säätiölle, joka on ottanut Ukrainan ohjelmamaakseen mahdollistaakseen paikallisten vammaisjärjestöjen työn sodan keskellä.

    Solidaarisuuden ei pitäisi riippua siitä, kuka näkyy uutiskuvissa. Todellinen solidaarisuus punnitaan siinä, miten kohtelemme niitä, jotka ovat vaarassa jäädä kokonaan näkymättömiin.

    Vammaiset ihmiset eivät ole “erityisryhmä”, joka voi odottaa rauhan tuloon asti. He ovat osa yhteiskuntaa – ja heillä on oikeus turvaan, ihmisarvoon ja apuun aivan, kuten kenellä tahansa muullakin.

    Lassi Murto

    Raisio

    Lisää aiheesta
    • Kaikki Ukrainaan lähtevät apupaketit punnitaan ja niiden sisältö kirjataan, kertoo Heikki Lähdesmäki.

      Yhteiskunta | Ukrainalaisten avuntarve ei ole lakannut – tämä sääntö pätee edelleen jopa lahjoitettaviin villasukkiin

    • Maaseudun ihmiset ovat huomattavan valmistautuneita selviytymään eri tilanteissa, sanoo Lapin aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Joni Henttu.

      Yhteiskunta | ”En ole huolissani maaseudusta” – suomalaisten luotetaan siirtyvän itse turvaan, jos sota uhkaisi

      Tilaajalle
    • Ukrainassa on taistellut arvioiden mukaan kymmeniä suomalaisia.

      Politiikka | VU: Tukiohjelma Ukrainan sodasta palaaville suomalaisille? Keskustan Kallilta yksiselitteinen vastaus: ”Ei”

    • ”Suomi haluaa olla ihmisoikeuksien mallimaa, mutta vammaisten osallisuudessa olemme vasta alkutaipaleella”, kirjoittaja mainitsee. Kuvituskuva.

      Yhteiskunta | Lukijalta: Suomen ei pidä jäädä jälkeen vammaisten huomioinnissa − näin se voidaan välttää

    • Politiikka ja talous | Ukrainalaisten tulo paljasti heikkoudet maakuntien kriisijohtamisessa: ”He saattoivat luulla, ettei täällä auteta millään lailla”

      Tilaajalle
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle