Suuressa taajamassa asukkailla ei välttämättä ole varajärjestelmiä, kuten maaseudulla takkoja ja kaivoja. Kuva: Jaana Kankaanpää
”En ole huolissani maaseudusta” – suomalaisten luotetaan siirtyvän itse turvaan, jos sota uhkaisi
Sisälle suojautumiseen kannattaa uhrata jossain kohtaa muutama ajatus, sanoo sotilasprofessori.Tilaajalle
Maaseudun ihmiset ovat huomattavan valmistautuneita selviytymään eri tilanteissa, sanoo Lapin aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Joni Henttu. Kuva: Arto KomulainenSuomen alueellisissa valmiusharjoituksissa on viimeiset pari vuotta harjoiteltu väestönsuojelua eli ihmisten suojaamista sotatilanteessa. Samalla on mietitty alueiden erityispiirteitä.
Maaseudun ihmiset ovat huomattavan valmistautuneita selviytymään eri tilanteissa, sanoo Lapin aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Joni Henttu.
”En ole huolissani maaseudusta”, sanoo Henttu. ”Selviytyminen on maaseudulla pitänyt aina ratkaista itse.”
Esimerkiksi Asta- ja Veera-myrskyn runneltua Etelä-Karjalaa vuonna 2010 pelastajat olivat huolissaan Luumäen perukoilla asuvasta iäkkäästä pariskunnasta.
”Heillä ei ollut mitään hätää. He olivat yllättyneitä, että pojat tulivat kahville. He olivat pistäneet puita uuniin.”
”Selviytyminen on maaseudulla pitänyt aina ratkaista itse.” Joni Henttu
Myös Lapissa on totuttu pärjäämään omillaan. Alue on laaja, etäisyydet pitkät ja väestö pieni.
Tiestöä on vähän, pääväylien varresta pääsee turvaan sivummalle, kertoo Henttu.
Ukrainassa Venäjä ampuu vain harvoin yksittäisiä omakotitaloja. Lapin pirtteihin tuskin tuhlattaisiin rautaa, sillä sekin maksaa.
”Siellä missä taistellaan, se on toista. Naapurin tulenkäyttö perustuu tavanomaiseen tykistön käyttöön. Valitettavasti siellä nähdään, että ammutaan ikään kuin väylä vapaaksi.”
Suuressa taajamassa esimerkiksi lämmityksen tai veden katkeaminen työllistää viranomaisia, sillä asukkailla ei välttämättä ole varajärjestelmiä, kuten maaseudulla takkoja ja kaivoja.
”Suomalaisille tulee vessapaperin hamstrauskeikkoja. Keskimäärin me kuitenkin olemme aika kyvykkäitä ja tottuneita auttamaan naapuria”, sanoo Henttu.
Kotitalouksille annettu 72 tunnin varautumissuositus antaa viranomaisille mahdollisuuden järjestää toimintaa. Suosituksen mukaan kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.
”Siinä on edistytty kyllä paljon.”
”Iso kerrostalo ottaa vastaan merkittävän osan dronen räjähdyksestä.” Mika Hyytiäinen
Jos sota uhkaa, väestö pyritään Hentun mukaan ensisijaisesti suojaamaan paikalleen. Kaupungeissa on väestönsuojia. Myös esimerkiksi riittävän paksulla seinällä varustettu kellari tai muu sisätila käy suojasta.
Ukrainalaiset nukkuvat nyt sotilasprofessori, eversti evp. Mika Hyytiäisen mukaan eteisissä, koska ne ovat talojen keskellä.
Sodan aikana tutuksi on tullut kahden seinän sääntö eli vaaralta suojautumiseksi tarvitaan kaksi kantavaa seinää.
”Iso kerrostalo ottaa vastaan merkittävän osan dronen räjähdyksestä. Jos siihen osuu raskas ballistinen ohjus, se ei riitä”, Hyytiäinen sanoo.
”Maatiloilta varmasti löytyy paikkoja, mihin oman perheen ja työntekijän saa suojaan. Voi olla, että siihen kannattaa jossain kohtaa käyttää muutama ajatus.”
Evakuointi
Suojaväistöjä tekee pelastustoimi päivittäin. Ihmiset siirretään pois lähettyviltä, jos esimerkiksi talo palaa.
Väestön siirtäminen tarkoittaa laajempaa evakuointia poikkeusoloissa eli esimerkiksi sodassa tai sodan uhatessa.
Se jaetaan valmiusevakuointiin ja alueelliseen evakuointiin. Valmiusevakuoinnissa alue on rajoitettu, alueellisessa kyseessä on laaja alue.
Lähde: Sisäministeriön ohje
Jos sisätiloihin suojautuminen ei onnistu, lähdetään väestöä evakuoimaan.
Sisäministeriö julkaisi tammikuussa päivitetyn ohjeen, joka yhdenmukaistaa evakuointien suunnittelua.
Ministeriön ohje on Hentun mukaan tehostanut suunnittelua, miten väestö siirretään poikkeusoloissa eli esimerkiksi sodassa tai sodan uhatessa.
Viranomaiset luottavat osan suomalaisista siirtyvän itse turvallisemmalle alueelle, jos sota uhkaisi Suomea.
Jos sisätiloihin suojautuminen ei onnistu, lähdetään väestöä evakuoimaan.
Henttu uskoo, että Suomessa alle kymmenen prosenttia väestöstä tarvitsisi viranomaisten apua. Aiemmin on yleisesti käytetty 20 prosenttia.
”Nykypäivänä meillä on ajoneuvoja perheissä ja ihmiset ovat tottuneet liikkumaan omilla autoillaan.”
Alle 20 prosenttia väestöstä on Hentun mukaan tarvinnut viranomaisten apua esimerkiksi Yhdysvaltojen hirmumyrskyissä ja Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudessa.
20 prosenttia on Hentusta turvallinen raja kuljetusavun mitoittamiseen.
Viranomaiset avustaisivat Suomessa lähinnä vanhuksia ja ihmisiä, joilla ei ole autoa. Kuva: Kimmo HaimiViranomaiset avustaisivat Suomessa lähinnä vanhuksia ja ihmisiä, joilla ei ole autoa.
”Osa lähtee heti, tekee tilannearvion ja sitten palaa. Tämä on jatkuvaa liikettä, jota nähdään Ukrainassa. Heti kun taistelut rauhoittuvat, väestö pyrkii takaisin, hyvin lähellä rintamalinjaa”, kertoo Henttu.
”Euroopassa käydyissä isoissa sodissa aiemmin ja nyt Ukrainassa siviilit ja sotilaat ovat aika ilkeästi sekaisin.”
Hyytiäisestä Ukraina on onnistunut väestön suojelussa varsin hyvin. ”Siviilitappiot ovat lähes olemattomia tällä hetkellä.”
Suurin osa siviilitappioista näyttää Hyytiäisen mukaan aiheutuvan torjuttujen laitteiden ja Ukrainan torjuntavälineiden, kuten ilmatorjuntaohjusten, putoamisista.
- Osaston luetuimmat
