• Lukijalta: Tulviin pitää varautua hyvän sään aikaan

    Tulvariskit tulevat olemaan yksi merkittävimmistä omaisuusvakuuttamiseen liittyvistä riskeistä tulevaisuudessa, kirjoittavat Suvi Järvinen ja Ville Sampolahti Lähi-Tapiolasta.
    Tulvavettä Helsingin Tokoinrannassa. Kuvituskuva.
    Tulvavettä Helsingin Tokoinrannassa. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen
    Mielipide|Ympäristö
    22.3.202619:30
    Lukijalta
    Suvi Järvinen & Ville Sampolahti

    Lauhtuva sää, sulavat lumet ja jäänpinta aiheuttavat näinä viikkoina kevättulvia monin paikoin. Vesistötulvien lisäksi kaupunkitulvat ovat yleisiä sulamis- ja jäätymisjaksoissa.

    Ilmastonmuutos näkyy Suomessa talvien lämpenemisenä, lumipeitteen vähenemisenä ja sään ääri-ilmiöiden, kuten rankkasateiden, lisääntymisenä. Silti jatkossakin esiintymään erittäin kylmiä ja runsaslumisia kausia.

    Lähi-Tapiola on korvannut tulvavahinkoja viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä yli 13 miljoonalla eurolla. Lähes 70 prosenttia näistä korvauksista on maksettu vuosina 2021–2025. Arviomme mukaan tulvariskit tulevat olemaan yksi merkittävimmistä omaisuusvakuuttamiseen liittyvistä riskeistä tulevaisuudessa.

    Tulvariskit tunnetaan erityisen hyvin Länsi-Suomessa, missä yhdistyvät rannikon alavat alueet, jokiin kohdistuvat virtaamat ja meriveden nousu. Porin alueella tulvariskit ovat monimuotoisia: talvella hyydetulvia, keväisin jääpatotulvia, syksyisin avovesitulvia ja rankkasadetulvat siihen päälle.

    Mallinnusten mukaan hyydetulva voisi nostaa Porin alueella veden pahimmillaan jopa 1,5–2 metrin korkeudelle, uhaten noin 5 000 rakennusta ja 15 000 asukasta.​ Pelkästään Lähi-Tapiola Länsi-Suomen asiakkaiden vahingot pahassa hyydetulvassa olisivat yhtiön tekemän skenaarion mukaan noin 140 miljoonaa euroa.

    Hyydetulva voisi nostaa Porin alueella veden jopa 1,5–2 metrin korkeudelle.

    Tulvavahinkojen ennaltaehkäisyn näkökulmasta suurin ongelma on aika. Se, mikä toimi 50 vuotta sitten, ei toimi enää tänään. Se, mikä toimii tänään, ei toimi enää 50 vuoden kuluttua. Esimerkiksi monet vanhat talot on rakennettu aikana, jolloin merenpinnan nousua ei osattu ennakoida.

    Ilmaston nopea muutostahti edellyttää mahdollisimman ajantasaista tietoa, jotta vaikuttavia valintoja ja päätöksiä voidaan tehdä. Vakuutusyhtiöillä on tärkeä rooli kaupunkien tukemisessa. Tulvariskeihin liittyvän tietoisuuden lisääminen, hyvien käytäntöjen jakaminen ja riskienhallinnan asiantuntijuuden tarjoaminen auttavat kaupunkeja ja asukkaita varautumaan paremmin.

    Vakuutusyhtiöillä on myös ainutlaatuista dataa tulvista maksetuista korvauksista. Mikäli löydettäisiin keinot, jotka mahdollistaisivat tuon datan jakamista tietosuojaa ja vakuutussalaisuutta vaarantamatta tutkimus- ja viranomaistarkoituksiin, parannettaisiin tulvariskien arviointia ja tulvasuojelutoimenpiteiden kannalta kriittisten kohteiden tunnistamista.

    Tulviin varautuminen on kuntien, kaupunkien, viranomaisten, vakuutusyhtiöiden ja kiinteistönomistajien yhteinen asia. Vain yhteistyöllä ja ennakoimalla pystymme sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

    Suvi Järvinen

    ilmasto- ja ympäristöasiantuntija

    Lähi-Tapiola

    Ville Sampolahti

    korvausjohtaja

    Lähi-Tapiola Länsi-Suomi

    Lisää aiheesta
    • Talo tulvan kourissa marraskuussa. Kuvituskuva.

      Ympäristö | Yliö: Ilmastonmuutos tuo lisää tulvia – ja niihin tulee varautua hyvän sään aikaan

    • Viljelijä rankkasateen kastelemalla pellolla. Kuvituskuva.

      Ympäristö | Asiantuntijalta: Äärisäät kasvattavat miljardilaskua – ilmastoriskit vaativat uudenlaisia ratkaisuja

    • Tuotantopanosten hintavaihtelut koetaan erityisesti viljatiloilla keskeiseksi tilan kannattavuuteen vaikuttavaksi riskiksi. Kuvituskuva.

      Talous | Sadon ja tuotantopanosten hintavaihtelut ovat nousseet maatilojen suurimmiksi riskeiksi

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    tulvariskit
    ilmastonmuutos
    Lähi-Tapiola
    Pori
    omaisuusvakuuttaminen
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä