Yliö: Ilmastonmuutos tuo lisää tulvia – ja niihin tulee varautua hyvän sään aikaan

Alkutalvesta nähtiin sateiden ja lumien sulamisten johdosta useita tulvia eri puolilla Suomea: teitä oli poikki, tulvavesi saartoi kouluja ja muita rakennuksia sekä vaikutti liikenteeseen. Lähi-Tapiola korvasi eritoten Lounais-Suomessa valtavan määrän tulvavahinkoja.

Valtio ei ole vuoden 2014 alusta lähtien enää korvannut poikkeuksellisten tulvien aiheuttamia rakennusvahinkoja ja vahinkoja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle, vaan ne korvataan koti- tai maatilavakuutuksiin kuuluvasta tulvaturvasta. Tulvavahinkoja korvataan näistä vakuutuksista silloin, kun vakuutussopimus sisältää tulvaturvan ja vahinkoa aiheuttanut tulva on ollut poikkeuksellinen.

Mitä sitten tarkoittaa, että vesistötulva on poikkeuksellinen?

Lähtökohtana on, että tavanomaisten tulvien aiheuttamat vahingot eivät ole korvattavia. Tavanomaisia tulvia voivat olla esimerkiksi vuosittain toistuvat lumensulamisesta aiheutuvat tavanomaiset kevättulvat. Tänä vuonna kevättulvien on arvioitu jäävän Lappia lukuun ottamatta vähäisiksi.

Ilmaston lämmetessä ja talvien lauhtuessa entistä suurempi osa talven sademäärästä saadaan vetenä. Tämä vaikuttaa jokien virtaamiin ja vesistötulvien esiintymiseen yleisesti siten, että kevättulvat pienentyvät, mutta talvitulvat yleistyvät. Yleistyessään tulvat eivät ole enää poikkeuksellisia.

Poikkeukselliseksi tulva arvioidaan, jos sen esiintyvyys on kerran viiteenkymmeneen vuoteen tai harvemmin.

Poikkeuksellisuus voidaan määrittää Suomen ympäristökeskuksen tulvakeskuksen toistuvuusarvion pohjalta. Vakuutusyhtiöt pyytävätkin tarvittaessa lausunnon tulvakeskuksen asiantuntijoilta.

Jos tulva toistuu esimerkiksi joka kymmenes vuosi, tulvaa ei katsota poikkeukselliseksi vakuutustapahtumaksi ja vakuutuksesta korvattavaksi. Siksi tulviin onkin tärkeää sopeutua ja varautua. Jotta yhteiskuntana vahvistamme sietokykyämme erilaisia luonnonilmiöitä vastaan, on hyvä ymmärtää, mikä on yhteiskunnan eri toimijoiden rooli sopeutumisessa.

Tavanomaisiin tulviin varautuminen on todella tärkeää taloudellisia menetyksiä ennaltaehkäisevää työtä, jota voidaan tehdä kuntien, viranomaisten, paikallisyhteisöjen, yhdistysten ja yksilöiden taholta. Etukäteen kannattaa pohtia esimerkiksi, ovatko pihamaan kallistukset rakennettu poispäin rakennuksesta ja onko rakennuksen salaojitus oikein mitoitettu. Pääseekö tulva nousemaan salaojien kautta? Voiko kellaritilaan päästä tulvimaan vettä kulkuaukoista tai viemäreiden kautta nousemalla? Eihän kellarissa ole arvotavaroita ja onhan kosteudelle alttiit tavarat nostettu esimerkiksi trukkilavan päälle? Entä minne parkkeeraat ajoneuvon tai traktorin, jos sääennuste varoittaa tulvasta? Onko ulkona oleva irtain omaisuus siirretty varastoon sisätiloihin? Syken tulvakarttapalvelussa on mahdollista tutkia merkittävimpiä vesistötulvien riskialueita Suomessa.

Viranomaiset ovat vuodesta 2002 alkaen suositelleet asuinrakennusten alimmaksi rakentamiskorkeudeksi tasoa, joka vastaa keskimäärin kerran 100–200 vuodessa toistuvaa tulvakorkeutta. Kaavoitus ja rakentamismääräykset ohjaavat ehkäisemään ennalta tulvavahinkoja.

Omaisuuden suojaaminen tulvien varalta kannattaa miettiä ja toteuttaa hyvän sään aikaan. Jos meteorologi sääennusteessaan mainitsee asuinalueellesi poikkeuksellisen tulvan mahdollisuuden, on silloin jo kiire – tai myöhäistä.

Sami Viljanen

kehityspäällikkö

Lähi-Tapiola