Kyrönjoki tekee vaahtopäitä Tervajoen Hiirikoskella matkallaan kohti Pohjanlahtea. Kuva: Johannes Tervo
Talvitulva oli Etelä-Pohjanmaalla vain yhden saderyöpyn päässä – yksi temppu onneksi hillitsee leudon sään tulvavaaraa
Pielisen pinta on ajankohtaan nähden lähes ennätyskorkeudessaan sadan vuoden mittaushistoriassa.TilaajalleVaasa
Kyrönjoki kuohuaa Tervajoen Hiirikoskella. Muutaman kuukauden Hiirikosken rannalla asunut Laihian kirkkoherra Antti Yli-Opas videoi tiistaina kosken vaahtopäitä. Kuva: Johannes TervoIlmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteinen Tulvakeskus antoi viikonvaihteessa tulvavaroituksen Suomen läntisiin maakuntiin sateiden vuoksi.
Lämmin sää ja sateet sulattivat aiemmin sataneen lumen, mikä alkoi nostaa vedenpintoja.
Keskus varoitti, että joet voivat tulvia pelloille ja katkaista paikallisteitä Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.
Alkuviikon tulvavaroitukset poistuivat Ilmatieteen laitoksen varoituskartalta.
Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta kertoo, että sateiden jääminen vähäisiksi auttoi lakeuksilla vesitilannetta. Kevättulvan laajuista paisuntaa ei lopulta tullutkaan.
”Jos olisi satanut 10–20 milliä enemmän, tilanne olisi toki ollut toinen. Kaikki vedenpinnat olisivat nousseet aivan eri lailla. Onneksi sade jäi niin pieneksi.”
”Rannikolla pienemmät joet kääntyivät laskuun. Isompien jokien virtaama nousee hitaammin, minkä takia ne olivat vielä nousussa”, Haukilehto kertoo.
Esimerkiksi Kyrönjoen virtaama oli alkuviikosta 93 kuutiota sekunnissa.
”Keskimääräinen vuosittainen suurin virtaama Kyrönjoen alaosalla on kolmesataa kuutiota sekunnissa. Tällä viikolla virtaama nousee lähes kahteensataan kuutioon sekunnissa.”
”Jos olisi satanut 10–20 milliä enemmän, tilanne olisi toki ollut toinen.” Katja Haukilehto
Lapuanjoen pintakorkeus on seilannut tulvarajan molemmin puolin elokuusta lähtien Liinamaassa Kauhavalla.
”Lapuanjoki oli nousussa viikonvaihteessa, mutta maanantaina nousu näytti tasaantuvan. Pinta oli Liinamaassa 30 senttiä tulvarajan alapuolella.”
Tulvariski pienenee, kun juoksutuksia tehdään ennakolta.
Lapuanjoen yläpuolisen Kuortaneenjärven pinta on normaalilla tasolla, joten virtaama ei ole sieltä Haukilehdon mukaan kovin suuri. Patoluukut avattiin jo ennakolta, eikä järvi näytä nousevan kovin nopeasti.
”Myös pakkaskausi auttoi asiaa. Lappajärvi on varsin korkealla, muut säännöstellyt järvet saatiin laskettua pakkasten aikaan normaaleille tasoille.”
Suurivetisen Lappajärven alapuolisessa Ähtävänjoessa virtaus on suuri, kun Lappajärven tasoa pyritään laskemaan nykytasosta.
”Jos tulee kovempia pakkasia lähiaikoina hyydeongelmat todennäköisesti alkavat. Silloin virtausta Lappajärvestä on pienennettävä.”
Haukilehdon mukaan järvissä ja tekojärvissä pyritään pitämään pelivaraa vastaavien talvisateiden varalta.
”Juoksutuksia tehdään isommin niissäkin tapauksissa etukäteen. Muutama päivä etukäteen riittää, sillä suurin osa järvistä on aika pieniä.”
Patoluukut ovat auki Hiirikoskessa veden virtaamisen nopeuttamiseksi. Kuva: Johannes TervoLisäjuoksutuksilla pienennetään myös Saimaan vedenpinnan nousua mahdollisesta tulvasta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi.
Kaakkois-Suomen ely-keskus aloitti heinäkuun runsaiden sateiden ja ennustettujen syyssateiden vuoksi Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaiset lisäjuoksutukset elokuun lopulla.
Tämän jälkeen juoksutuksen viikkokeskiarvo on ollut enintään 800 kuutiota sekunnissa Lisäjuoksutuksella on saatu tähän mennessä hillittyä Saimaan vedenkorkeuden nousua noin 10 senttimetriä luonnonmukaiseen vedenkorkeuteen nähden.
Heinä-lokakuun toteutunut sadekertymä oli noin 150 millimetriä tavanomaista suurempi. Saimaan vedenkorkeus on noin 40 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella.
Runsaiden talvisateiden toteutuessa on olemassa myös riski selvästi tätä suurempaan tulvaan.
Maa- ja metsätalousministeriö on näistä syistä ja Kaakkois-Suomen ely-keskuksen esityksestä päättänyt ennakoivana toimenpiteenä juoksutuksen nostamisesta 13. marraskuuta alkaen tasolle 850 kuutiota sekunnissa.
Juoksutusta voidaan joutua lisäämään tätäkin suuremmaksi vesitilanteen kehittymisestä riippuen.
Kaakkois-Suomen ely-keskus tekee päätökset normaalivyöhykkeellä tai vähäisesti sen ulkopuolella tapahtuvista juoksutusmuutoksista.
Ajankohtaisen vesitilanteen näet täältä.
Vuoksen vesistössä Pielisen vedenkorkeus on ajankohtaan nähden korkeimmillaan sitten vuoden 1935.
Useat luonnontilaiset järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla.
Kokemäenjoen vesistössä Tarjanne ja Keurusselkä ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla ja pitävät Näsijärven tulovirtaaman suurena myös marraskuun ajan.
Alkuviikon vesisateet voivat nostaa jokien pintoja vielä myös Uudellamaalla.
- Osaston luetuimmat
