Asiantuntijalta: Äärisäät kasvattavat miljardilaskua – ilmastoriskit vaativat uudenlaisia ratkaisuja

Monella suomalaisella tilalla tehdään kylvösuunnitelmia nyt poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Maailmalta kantautuvat uutiset heijastuvat suoraan tilojen kustannuksiin ja arkeen. Lähi-idän sota voi nostaa energian ja polttoaineiden hintoja, lannoitemarkkinat ovat herkkiä häiriöille ja kansainväliset kuljetukset voivat vaikeutua äkillisesti.

Samaan aikaan moni viljelijä pohtii, millainen kasvukausi on tulossa – kuiva, märkä vai molempia? Muuttuva ilmasto tuo viljelijöille sekä mahdollisuuksia että haasteita.

Ilmastonmuutos lisää Euroopassa äärisääilmiöiden, kuten kuivuuden, helteiden, tulvien ja metsäpalojen esiintyvyyttä, mikä kasvattaa vahinkoriskejä niin rakennetussa ympäristössä, maataloudessa kuin luonnossakin.

Euroopan ympäristökeskuksen mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset menetykset EU:ssa ovat olleet vuosina 1980–2024 noin 822 miljardia euroa, josta neljännes on tapahtunut vuosina 2021–2024. Tulevaisuudessa vahingot voivat nousta jopa yli tuhanteen miljardiin euroon vuosittain, arvioidaan Ilmatieteen laitoksen koordinoiman kansainvälisen Piisa-hankkeen loppuraportissa.

Ilmastonmuutoksen hillintätoimet eivät tällä hetkellä riitä rajoittamaan lämpötilan nousua 1,5 asteeseen. Ennusteet osoittavat 2,1–2,6 asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä, Suomessa tätäkin enemmän.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat alueellisesti: esimerkiksi metsäpaloriskit kasvavat huomattavasti nopeammin Portugalissa kuin Suomessa.

Vakuutuskorvausten määrät kasvavat eritoten kuivuuden, metsäpalojen, myrskyjen ja tulvahaittojen vuoksi. Suomessa suurin riski on vesi: ääriolosuhteiden lisääntyessä vettä on joko liikaa tai liian vähän. Ilmastonmuutos haastaa vakuuttamista, koska harvinaisten mutta tuhoisien tapahtumien todennäköisyyden arviointi on vaikeaa ja riskit kasaantuvat riskialttiille alueille.

Piisa-hankkeen kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia eurooppalaisista vastaajista on vailla vakuutusturvaa ilmastoon liittyviä riskejä vastaan, vaikka 76 prosenttia oli kokenut luonnonkatastrofin viimeisen viiden vuoden aikana. Ilman vakuutusta luonnonkatastrofin seuraukset voivat olla yksilöille ja yrityksille taloudellisesti tuhoisia. Ilmastonmuutos siirtää myös joitain riskejä vakuutusmarkkinan ulkopuolelle, kun vahingot yleistyvät voimakkaasti.

Lähi-Tapiolan osana Piisa-hanketta teettämän kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista viljelijöistä on sitä mieltä, että maataloudessa on sääriskejä, joita he eivät pysty hallitsemaan nykyisillä riskinhallintamenetelmillä.

Riskit kaventavat viljelijöiden mahdollisuuksia elintarvikkeiden tuottamiseen, ympäristöinvestointeihin ja rakennusinvestointeihin. Tarvitaan uusia ja innovatiivisia vakuutusratkaisuja, kuten sääilmiövakuutuksia, joissa korvaukset maksetaan nopeasti toteutuneen sääolosuhteen perusteella.

Ilmastoriskeihin sopeutuminen edellyttää yhteiskunnalta parempaa riskitietoisuutta, systemaattista tiedonkeruuta sekä tiiviimpää yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Myös vakuutustuotteita on uudistettava niin, että ne kannustavat riskien ennaltaehkäisyyn ja vahvistavat yhteiskunnan kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon.

Lainsäädännön harmonisointi EU-alueella olisi myös tarpeen. Osa EU-maista tukee vakuutuksia vakuutusmaksutuella, kun taas toiset verottavat vakuutuksia vakuutusmaksuveroilla.

Suomen huoltovarmuus nojaa siihen, että pystymme tuottamaan ruokaa myös poikkeusoloissa. Kun raaka-aineita ja elintarvikkeita kuljetetaan pitkiä matkoja, kasvaa sekä päästökuorma että haavoittuvuus. Siksi lähialueilla tapahtuvan tuotannon merkitys korostuu – ei pelkästään ilmaston, vaan myös talouden ja turvallisuuden näkökulmasta.

Ilmastonmuutokseen sopeutuva maatalous, toimivat vakuutusratkaisut ja riskien ennakointi ovat osa kansallista turvallisuutta. Vakuuttamisen tehtävänä ei ole vain korvata vahinkoja, vaan auttaa varautumaan, ohjata ennaltaehkäisyyn ja turvata kotimaista ruoantuotantoa myös silloin, jos olosuhteet muuttuvat nopeasti ja arvaamattomasti.

Sami Myyrä

johtava asiantuntija, Lähi-Tapiola

Hilppa Gregow

tutkimusprofessori, Piisa-hankkeen johtaja, Ilmatieteen laitos