Viljelijät sanovat: Maatiloille tarvitaan uudenlaisia säävakuutuksia, ääri-ilmiöiden uhka viljelyksille kasvaa
85 prosenttia viljelijöistä on sitä mieltä, että maataloudessa on sääriskejä, joilta he eivät voi tällä hetkellä suojautua.
Päättynyt toukokuu oli Suomessa poikkeuksellisen vähäsateinen ja uusi hellepäivien lukumäärän ennätys oli 16, kun aiempi ennätys oli 14. Kuvassa viljapellon kastelua Loimaalla toukokuussa. Kuva: Sanne KatainenViljelijät ovat kiinnostuneita uudentyyppisistä sääilmiövakuutuksista, kertoo vakuutusyhtiö Lähi-Tapiola.
Viljelijöiden työkalupakissa on monia välineitä sään aiheuttamien riskien hallintaan. Perinteisimpiä ovat ojitusmenetelmät sekä esimerkiksi viljelykierrot.
”Perinteiset menetelmät eivät kuitenkaan enää riitä sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallintaan. Peräti 85 prosenttia viljelijöistä on sitä mieltä, että maataloudessa on sääriskejä, joilta he eivät voi tällä hetkellä suojautua”, sanoo Lähi-Tapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä.
Tulokset selviävät eurooppalaisesta kyselystä, johon on vastannut yli 600 suomalaista viljelijää.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viljelijöiden kiinnostusta sääilmiövakuutuksiin. Monissa Euroopan maissa sääilmiövakuutukset eli niin sanotut parametriset vakuutukset yleistyvät vauhdilla. Suomessa niitä ei vielä ole markkinoilla.
”Sään ääri-ilmiöiden aiheuttama uhka maatiloille kasvaa, joten meidän on vakuutusyhtiönä kehitettävä keinoja auttaa viljelijöiden sopeutumista muuttuviin sääoloihin”, Myyrä sanoo.
”Suuri enemmistö (72 %) viljelijöistä on sitä mieltä, että maatalouden sääriskien hallintaan tarvitaan uusia ja innovatiivisia vakuutustuotteita.”
Lisäksi sääriskeihin varautumisessa ja satovahinkojen korvaamisessa täytyisi selkeyttää vakuutusyhtiöiden ja valtion roolia nykyisestä, Lähi-Tapiolan tiedotteessa todetaan.
Sään ääri-ilmiöiden aiheuttama uhka maatiloille kasvaa.
Nykyiset maatilavakuutukset perustuvat jo aiheutuneen vahingon korvaamiseen.
Uudentyyppinen sääilmiövakuutus tarjoaisi ennalta määritettyjä vakuutuskorvauksia, kun sovittu ilmiö tai tapahtuma toteutuu, Lähi-Tapiolan tiedotteessa kerrotaan.
Esimerkiksi jos toukokuun ensimmäisestä päivästä alkaen ei sada kuuteenkymmeneen päivään, vakuutuksenottaja saisi korvauksen kuivuuden aiheuttamasta vahingosta. Vahinkoa ei tällöin erikseen tarkasteta tilalla.
Sääilmiöiden todentaminen voi perustua Ilmatieteen laitoksen mittauksiin tai maatilan omaan sääaseman tietoihin.
Huhtikuu 2024 oli lämpimämpi kuin mikään edeltänyt huhtikuu maapallollamme mittaushistorian aikana.
Lähi-Tapiolan kyselyn mukaan kolme neljästä suomalaisesta viljelijästä on sitä mieltä, että sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet.
Suomessa kärsitään paraikaa poikkeuksellisen ankarasta kuivuudesta, johon on saatu vain paikallisesti helpotusta ukkoskuurojen muodossa.
Suomi ei kärsi äärimmäisistä säätiloista yksin. Vuosi 2023 oli mittaushistorian lämpimin koko maapallolla, ja vuoden 2024 kolme ensimmäistä kuukautta olivat maailmanlaajuisesti yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä.
”Huhtikuu 2024 oli lämpimämpi kuin mikään edeltänyt huhtikuu maapallollamme mittaushistorian aikana. Juuri päättynyt toukokuu oli Suomessa poikkeuksellisen vähäsateinen ja uusi hellepäivien lukumäärän ennätys oli 16, kun aiempi ennätys oli 14”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow.
”Helsingissä toukokuun keskilämpötila oli noin 1,8 astetta korkeampi kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta.”
- Osaston luetuimmat
