• Rovanperä, Murto tai Markkanen? Näin itse valitsisin Vuoden urheilijan

    On mahdotonta arvioida objektiivisesti, onko esimerkiksi seivähypyn MM-pronssimitalisti parempi urheilija kuin koripallon maailmantähti.
    Wilma Murto, Lauri Markkanen ja Kalle Rovanperä ovat vahvimpia ehdokkaita Vuoden 2023 urheilijaksi.
    Wilma Murto, Lauri Markkanen ja Kalle Rovanperä ovat vahvimpia ehdokkaita Vuoden 2023 urheilijaksi. Kuva: Kimmo Haimi, Tuomas Viitikainen, Miika Wuorela, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola
    Mielipide|Urheilu
    16.10.202321:00
    Kolumni
    Juho Mäkelä

    Urheiluvuosi 2023 kääntyy lopuilleen, kun eletään lokakuuta. Nyt voi taas pohtia, kuka valitaan Vuoden urheilijaksi. Kysymys on leikistä. On mahdotonta arvioida objektiivisesti, onko esimerkiksi seiväshypyn MM-pronssimitalisti parempi urheilija kuin koripallon maailmantähti?

    Päätös Vuoden urheilijasta on Urheilutoimittajain liiton pressikortillisilla jäsenillä. Pidetään valinta jatkossakin urheilua työkseen seuraavilla ammattilaisilla. Siihen velvoittaa vuodesta 1947 jatkunut perinne. Vuoden urheilijan valinta perustuu joka tapauksessa makuasioihin.

    Tennis on Suomessa huimassa nosteessa.

    Edellinen urheiluvuosi 2022 sujui suomalaisittain yli odotusten. Iivo Niskanen suksi olympiavoittoon, kiekkoleijonat huuhtoivat sekä olympia- että MM-kultaa, Kalle Rovanperä ajoi rallin maailmanmestariksi, Lauri Markkanen löi itsensä läpi koripallon NBA-liigassa ja yleisurheilussa tuli kaksi EM-kultaa Topi Raitaselle ja Wilma Murrolle. Lopulta Iivo Niskanen valloitti Vuoden urheilijan -palkinnon jo neljättä kertaa.

    Kuluvana vuonna ei ole nähty samanlaista sinivalkoista ilotulitusta kuin 2022, mutta Vuoden urheilijaksi on silti useita hyviä ehdokkaita.

    23-vuotias superlahjakkuus Kalle Rovanperä saattaa varmistaa toisen peräkkäisen rallin maailmanmestaruuden jo seuraavassa Keski-Euroopan osakilpailussa. Rovanperä johtaa MM-sarjaa 23 pisteellä.

    Lauri Markkanen pelasi koripallon ammattilaisliiga-NBA:n tähdistöottelussa ja suomalainen voitti myös kehittyneimmän pelaajan palkinnon. Uusimmassa urheilusivusto ESPN:n listauksessa Utahin Markkanen sijoittuu 30 parhaan NBA-pelaajan joukkoon.

    Hiihtolajien edustajat eivät sijoitu kärkipäähän, koska Planican MM-kisoista tuli vain yksi viestihopea. Yleisurheilussa Wilma Murto on kamppailussa mukana. Talven EM-hallikullan jatkoksi tuli MM-pronssi kovatasoisessa seiväskilpailussa.

    Kuluvana vuonna ei ole nähty samanlaista sinivalkoista ilotulitusta kuin 2022, mutta Vuoden urheilijaksi on silti useita hyviä ehdokkaita.

    Jääkiekossa Mikko Rantanen on yksi kandidaatti vuoden urheilijaksi. ”Nousiaisten härkä” listattiin viikko sitten NHL:n nettisivuilla liigan kymmenenneksi parhaaksi kenttäpelaajaksi. Rantanen teki viime kaudella runkosarjassa 55 maalia ja 105 tehopistettä. Aiemmin maagiseen sataan pisteeseen ovat suomalaisista kyenneet vain Teemu Selänne ja Jari Kurri.

    Tennis on Suomessa huimassa nosteessa. Miesten maajoukkue teki historiaa yltämällä maailman kahdeksan parhaan maan joukkoon syyskuussa kukistamalla Yhdysvallat! Davis Cupin finaalivaihe pelataan marraskuussa. Joukkuetta ei voi äänestää vuoden urheilijaksi, joten hyvä ehdokas titteliin on Emil Ruusuvuori. Hänet rankattiin kaksinpelin ATP-listalla parhaimmillaan 37:nneksi.

    Valitsisin Vuoden urheilijaksi niukasti Lauri Markkasen ennen Rovanperää ja Murtoa. Hän on murtautunut maailmanlaajuisesti harrastetun lajin kirkkaimpaan aateliin.

    Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.

    Lisää aiheesta
    • Robert Päkk toteaa, että kilpaurheilijan psyykkiset taidot ovat pohjimmaltaan yksinkertaisia ja niiden osaaminen on avain laadukkaaseen arkeen ja menestykseen. Päkk työskentelee Olympiakomiteassa erityisesti purjehduksen ja maastohiihdon kilpailijoiden psyykkisessä valmennuksessa.

      Ratsastus | ”Psyykkiset taidot ovat vahva pohja urheilijalle” – Olympiakomitean asiantuntija korostaa painetilanteiden harjoittelun merkitystä kilpaurheilussa

      Tilaajalle
    • Tukholman olympiakisoissa 1912 Suomi kuului Venäjään mutta iloitsi vielä yhtenä miehenä menestyksestä. Heittolajien olympiamitalisti Elmer Niklander otti kuusi vuotta myöhemmin valkoisen käsivarsinauhan ja haavoittui Mommilan kahakassa sisällissodan esinäytöksessä.

      Historia ja perinne | Suomen sisällissodassa 1918 sotineista joka neljäs oli urheilija – teloitusryhmää johti presidentiksi myöhemmin noussut korkeushyppääjä

    • EM-kullan lisäksi Wilma Murto kohotti kolmesti Suomen ennätystään ja vei sen lukemiin 485. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.

      Urheilu | Wilma Murto taivutti EM-kultaa hirmutuloksella ja palautti Suomen yleisurheilun arvokisamitaleille – "Se tuli ulos, mikä on ollut tulossa pitkän aikaa"

    • Lauri Markkanen, 25, astui palvelukseen Puolustusvoimien urheilukoulussa Kaartin jääkärirykmentissä Helsingissä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO.

      Urheilu | Lauri Markkanen aloitti varusmiespalveluksensa avoimin mielin: ”Monta yötä en ole metsässä ollut”

    Artikkelin aiheet
    vuoden urheilija
    Kalle Rovanperä
    Lauri Markkanen
    Wilma Murto
    urheilu
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa