Lukijalta: Vesiliikenteen avulla raskaan liikenteen verotaakkaa voidaan oikeasti keventää

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n (MT 29.9.) huoli raskaiden tiekuljetusten kasvavasta verotaakasta on aiheellinen, mutta ongelma ei ratkea veroruuvia säätämällä.

Suomi on sitonut sisämaan logistiikan lähes yksinomaan tieverkkoon, jolloin jokainen sentti polttoaineessa valuu suoraan tuotteiden hintoihin. Kestävä ratkaisu on vähentää raskaita tiekilometrejä ja rakentaa teiden rinnalle toinen kuljetusväylä: sisävesi ja sen liitynnät raiteisiin.

Sisävesiliikenteen kehittäminen edellyttää, että Euroopan unionin TEN-T-liikenneverkko toteutetaan myös sisävesiväylien osalta. Kolmen päävesistön – Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöjen – alueellinen saavutettavuus on yhdistettävä niin, että sekä kotimaan laivaliikenne että ulkomaan suoralaivaukset ovat mahdollisia tällä koko Järvi-Suomen noin 8 000 kilometrin vesialueella.

Samalla voidaan ohjata vaiheittain osa konttiliikenteestä, bulkeista, projektikuljetuksista ja muusta maantiekuljetusvolyymista vesiliikenteeseen EU:n tukimenettelyjen puitteissa, jotta siirtymä on sekä teollisuudelle että valtiolle kustannustehokas.

Tämä ei ole pelkkä ympäristökysymys, vaan teollisuuspoliittinen välttämättömyys. Kun siirtokelpoinen tavara kulkee vesitse ja raiteilla, teollisuuden logistiikkariski pienenee, hinnat tasaantuvat ja investointien edellytykset paranevat. Valtiolle se tarkoittaa pienempää tieremonttivelkaa, alempia onnettomuus- ja päästökustannuksia sekä vakaampaa veropohjaa – ilman, että raskas liikenne jää viimeisenä maksajaksi.

Suomen Sisävesiliitto on jo ehdottanut, että eduskunnan tarkastusvaliokunta teettää liikennejärjestelmästämme puolueettoman kokonaisarvion samaan tapaan kuin terveydenhuollon ongelmia on selvitetty. Näin saadaan läpinäkyvä perusta päätöksille, joilla kuljetusmuotojen roolit ja verotus uudistetaan niin, että kustannukset laskevat ja liikenne toimii.

Veikko Hintsanen

merikapteeni, EMLog

Suomen Sisävesiliitto ry:n asiamies