• Kuntavaaleissa äänestetään myös metsien roolista

    Monelle kunnalle metsistä saatava taloudellinen hyöty on tärkeää. Metsät toimivat puskurina yllättävissä menoissa, Karoliina Niemi kirjoittaa.
    Lähes jokainen Suomen kunta omistaa metsää, yhteensä noin 450 000 hehtaaria.
    Lähes jokainen Suomen kunta omistaa metsää, yhteensä noin 450 000 hehtaaria. Kuva: Tommi Hakala
    Mielipide|Metsä
    31.3.202506:02
    Kolumni
    Karoliina Niemi

    Turuilla ja toreilla käy kuntavaaleja edeltävinä viikkoina kova kuhina. Makkaraa, muurinpohjalettuja ja hernesoppaa kuluu. Markkinahumun ohella pohditaan oman kunnan toimintaa ja tulevaisuuden tavoitteita, välillä kiivaastikin.

    Keskusteluissa nousee esiin myös metsien rooli. Lähes jokainen Suomen kunta omistaa metsää, yhteensä noin 450 000 hehtaaria. Metsillä on tärkeitä rooleja paikallistalouden turvaajana, kunnan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kuntalaisten virkistyspaikkana sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Yhteensovittaminen onkin kuntien metsien hoidon ytimessä.

    Kuntaliiton mukaan vuonna 2024 kuntatalous oli 470 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja lisävelkaa kertyi 720 miljoonaa euroa. Monelle kunnalle metsistä saatava taloudellinen hyöty on tärkeää. Metsät toimivat puskurina yllättävissä menoissa.

    Kunnan oman puunmyynnin lisäksi 600 000 yksittäistä henkilöä omistaa metsää. Suomalainen metsänomistus jakaantuu laajalle, siten myös metsänomistajien kantorahatulot. Puun myynnistä saaduilla tuloilla suomalaiset metsänomistajat toteuttavat investointeja, hankkivat palveluja sekä käyttävät tuloja ihan vain jokapäiväiseen arkeen.

    Kaavoitus on yksi kuntapäättäjän merkittävimmistä vaikuttamiskeinoista. Sen kautta kunta voi, niin halutessaan, tukea metsiin liittyvän bio- ja kiertotalouden kehitystä sekä edistää aktiivista ja hyvää metsänhoitoa. Hyvinvoivat metsät mahdollistavat elinvoimaisen metsäteollisuuden olemassaolon.

    Metsät toimivat kunnillekin puskurina yllättävissä menoissa.
    Metsät toimivat kunnillekin puskurina yllättävissä menoissa. Kuva: Mikko Soini

    Vuonna 2024 metsäteollisuuden tuotteita vietiin maailmalle 12 miljardilla eurolla. Koska kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa, yritysten toimintaympäristöstä ja Suomen kilpailukyvystä on tärkeää pitää hyvää huolta. Alan tärkeyttä maamme hyvinvoinnille korostaa sen laaja kotimainen arvoketju aina metsän kasvatuksesta raaka-aineen jalostukseen ja valmiiden tuotteiden myyntiin. Tämä näkyy myös verotuloina sekä kunnille että valtiolle.

    Puupohjaisia tuotteita ei synny ilman eri alan osaajia. Metsäteollisuus on suuri työllistäjä kunnissa. Hyvinvoiva metsäteollisuus luo kysyntää palveluille ja edistää yritystoimintaa ympäri Suomen. Metsäteollisuuden on laskettu työllistävän maassamme suoraan tai välillisesti yli 80 000 työntekijää.

    Se, mistä haluaisin kuntapäättäjiä haastaa, on puurakentaminen. Miksi se ei etene? Puurakentaminen on merkittävä keino hillitä ilmastonmuutosta ja edistää hiilineutraalisuutta. Lisäksi sillä on positiivisia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Siitä huolimatta puukerrostalojen markkinaosuus on alle viisi prosenttia. Korulauseita puurakentamisesta näkyy kuntien suunnitelmissa, mutta lopulta pystyyn nousee betonisten tai tiilisten kerrostalojen kokonaisuus.

    Näillä viesteillä voimia ja viisautta kaikille kuntavaaliehdokkaille viimeisiin kampanjapäiviin ja erityisesti mahdolliseen luottamustoimeen. Muistakaa, että kuntien metsistä on moneksi.

    Kolumnin kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja.
    Lisää aiheesta
    • Puukerrostaloja Vantaalla. Kuvituskuva.

      Rakentaminen | Lukijalta: Suomi on jäämässä junasta kasvavilla puurakentamisen markkinoilla

    • Puurakentaminen ei ainakaan vähene jatkossa vaadittavien selvitysten vuoksi, alalla arvioidaan.

      Rakentaminen | Ensi vuonna uudisrakennuksista vaaditaan koko elinkaaren hiilitiedot

      Tilaajalle
    • Hirsitalotehtaalla laudepuita valmistava tunisiaislähtöinen Khaled "Kalle" Cherni on oppinut puhumaan suomea parissa vuodessa. Taustalla kuvassa on Salvos Finland Oy:n tehtaanjohtaja Petteri Laurila.

      Rakentaminen | Pyhäntäläinen perheyritys on toimialansa ykkönen koko maassa ‒ ”Emme halua olla vain yhden tukijalan varassa”

      Tilaajalle
    • Puukerrostalo rakenteilla. Kuvituskuva.

      Rakentaminen | Lukijalta: Sääntö-Suomi jarruttaa puukerrostalojen rakentamista ja hiilivarastoja

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    ”Olisi varmaan kivaa ja hyödyllistä, jos metsässä kulkiessasi voisi katseella tunnistaa kasveja ja lintuja sekä määrittää metsän kasvupaikan,” pohtii Simo Jaakkola kolumnissaan. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Älylaseilla metsätieto suoraan silmille? Laseista voi pian olla hyötyä myös koneenkuljettajille

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • FinnMetko 2026 -näyttelyssä on esillä laajasti koneyrittämisen kalustoa. Metsäkonepuolella esillä ovat niin pienemmät, kuin suuremmatkin koneet.

    Koneviesti | FinnMetko 2026 -näyttelytapahtuma syyskuun alussa – tuttu alue Jämsässä täynnä toimintaa