• Pyhäntäläinen perheyritys on toimialansa ykkönen koko maassa ‒ ”Emme halua olla vain yhden tukijalan varassa”

    Tehtaalla lähes puolet työntekijöistä ovat ulkomailta muuttaneita.
    Tilaajalle
    Hirsitalotehtaalla laudepuita valmistava tunisiaislähtöinen Khaled "Kalle" Cherni on oppinut puhumaan suomea parissa vuodessa. Taustalla kuvassa on Salvos Finland Oy:n tehtaanjohtaja Petteri Laurila.
    Hirsitalotehtaalla laudepuita valmistava tunisiaislähtöinen Khaled "Kalle" Cherni on oppinut puhumaan suomea parissa vuodessa. Taustalla kuvassa on Salvos Finland Oy:n tehtaanjohtaja Petteri Laurila. Kuva: Petteri Kivimäki
    Metsä|Rakentaminen
    5.3.202521:00
    Jukka Koivula
    Pyhäntä

    Rakentaminen on ollut Suomessa aallonpohjassa jo parin vuoden ajan, mutta myönteisiä poikkeuksiakin löytyy.

    Pyhäntäläinen hirsirakennuksia valmistava perheyritys Salvos on uinut vastavirtaan ja onnistunut kasvattamaan voimakkaasti liiketoimintaansa.

    ”Viime vuonna tuli parinkymmenen prosentin kasvu liikevaihdossa ja vastaavaa haetaan tänä vuonnakin. Tehdas pyörii täydellä kapasiteetilla ja tuotantoon rekrytoidaan paraikaa viittä lisätyöntekijää”, Salvos Finland Oy:n tehtaanjohtaja Petteri Laurila kertoo.

    Salvos valmistaa hirrestä tehtyjä eri kokoisia rakennuksia, jotka toimitetaan täysin valmiina asiakkaille.

    ”Kysytyimpiä ovat erilaiset saunarakennukset, joiden lisäksi valmistamme hirrestä mökkejä, aittoja ja etätyötiloja.”

    ”Tehdas pyörii täydellä kapasiteetilla ja tuotantoon rekrytoidaan par’aikaa viittä lisätyöntekijää.”

    Petteri Laurila

    Vuoden alusta voimaan astui uusi rakentamislaki, jossa muun muassa helpotetaan lupamenettelyjä. Alle 30 neliön piharakennuksille ja saunoille ei tarvita rakentamislupaa uuden lain myötä, mutta kaavamääräyksiä ja paloturvallisuusvaatimuksia on noudatettava.

    ”Pienten mökkien kysyntä on ollut aiempaa suurempaa jo viime syksystä lähtien mutta uskomme, että vauhti kiihtyy entisestään kesää kohti mentäessä”, Laurila sanoo.

    Salvos Finland Oy:n talousjohtaja Joel Tölli arvioi, että yritystä on suojannut keskittyminen vapaa-ajan asuntoihin ja piharakentamiseen.

    ””Nämä eivät ole viime vuosina kärsineet, kuten asuntorakentaminen, vaan vapaa-ajanrakentajien ostovoima on pysynyt kohtuullisen hyvänä. Olemme kasvaneet maan suurimmaksi valmishirsirakennusten toimittajaksi”, Tölli pohtii.

    Emme halua olla vain yhden tukijalan varassa, kun sekä pienten että suurempien hirsirakennusten kysyntä kasvaa.”

    Joel Tölli

    Vaikka Pyhännällä tehdään eniten pieniä, alle 30-neliöisiä hirsirakennuksia, on valmistuksessa myös kookkaampia hirsirakennuksia.

    ”Emme halua olla vain yhden tukijalan varassa, kun sekä pienten että suurempien hirsirakennusten kysyntä kasvaa”, Tölli tähdentää.

    ”Tyypillisesti pienet rakennukset ovat yksimoduulisia ja suuremmat tehdään pääosin kahdesta moduulista yhteen liittämällä”, tehtaanjohtaja Laurila sanoo.

    Pyhäntäläisen hirsitalotehtaan yleisin tuotemerkki on pieni saunarakennus. Kuvassa tehtaanjohtaja Petteri Laurila sekä talousjohtaja Joel Tölli.
    Pyhäntäläisen hirsitalotehtaan yleisin tuotemerkki on pieni saunarakennus. Kuvassa tehtaanjohtaja Petteri Laurila sekä talousjohtaja Joel Tölli. Kuva: Petteri Kivimäki

    Salvos Finland Oyj

    Pyhännällä toimiva perheyritys, hirsitalotehdas ja Suomen suurin valmishirsirakennusten toimittaja.

    Yritys perustettiin Siikalatvan Piippolassa Lamunkylässä 1988, kun Eino Koskelo myi maatilansa ja siirtyi rakennus- ja remonttialan yrittäjäksi.

    1990-luvulla yritys muutettiin ensin kommandiitti- ja sitten osakeyhtiöksi. Koskelon vanhimmat pojat tulivat mukaan yritystoimintaan.

    2008 finanssikriisin tyrskyissä yritys erikoistui sisätiloissa rakennettaviin hirsirakennuksiin.

    2010 otettiin käyttöön Salvos-nimi ja seuraavana vuonna yritys siirtyi Pyhännälle Leiviskänkankaan teollisuusalueelle.

    Viimeiset julkaistut luvut ovat tilikaudelta 2023. Tilikauden voitto oli noin 362 000, liikevaihto noin 18 miljoonaa euroa ja liikevoitto 691000 euroa.

    2025 Salvos on nopeasti kasvava yritys, jolla on yhteensä sata työntekijää Pyhännällä ja Kempeleessä.

    Salvoksesta kerrotaan MT:lle, että yrityksen liikevaihto 2024 oli noin 15,5 miljoonaa euroa ja liikevoitto lähes miljoona euroa.

    Salvos käyttää hirsirakennuksissaan sataprosenttisesti kotimaista puuta.

    ”Pääasiassa se saapuu Etelä-Lapin alueelta”, Laurila kertoo.

    Salvoksen hirsirakennukset rakennetaan Pyhännän tehtaalla alusta loppuun.

    ”Puu käsitellään sisältä ja ulkoa täysin valmiiksi. Rakennuksiin asennetaan tehtaalla kaikki tekniikka valmiiksi, sisältäen pesuhuoneet, laatoitukset, putkitukset, keittiökalusteet, tulisijat, piiput ja sähkötekniikan”, Laurila sanoo.

    ”Lyhimmillään tilauksesta kestää kahdeksan viikkoa siihen, että rakennus on asiakkaalla.”

    Petteri Laurila

    Putki- ja sähkötyöntekijät löytyvät omasta takaa yrityksen palkkalistoilta.

    ”Putkistot ja sähköt koeponnistetaan ja mitataan tehtaalla ennen asiakkaalle tuottamista. Pellitykset, vesikatot ja eristykset tehdään myös itse.”

    Kun tilattu rakennus on valmis, se toimitetaan rekalla asiakkaan takapihalle.

    ”Lyhimmillään tilauksesta kestää kahdeksan viikkoa siihen, että rakennus on asiakkaalla.”

    Ukrainalainen puuseppä Alexander Khandus on työskennellyt Salvoksen leivissä neljän vuoden ajan.
    Ukrainalainen puuseppä Alexander Khandus on työskennellyt Salvoksen leivissä neljän vuoden ajan. Kuva: Petteri Kivimäki

    Työntekijöistä tehtaan puolella lähes puolet on ulkomailta muuttaneita.

    ”Eniten työntekijöitä on Ukrainasta, jonka lisäksi heitä on myös Venäjältä, Tunisiasta ja Australiasta”, Laurila kertoo.

    Kempeleessä sijaitsee Salvoksen toimisto, jossa työskentelee toimihenkilöitä. Salvoksella on lisäksi myyntipisteet Pyhännällä, Espoossa, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä.

    Perheyritys katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin.

    ”Tarjoamme asiakkaillemme helppoutta ja valmiita ratkaisuja”, Tölli toteaa.

    ”Kun ympärille katsoo, niin paljon tapahtuu myönteisiä asioita puurakentamisessa. Uskon, että toimiala tulee tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi. Ekologisuus ja korkea laatu ovat puolellamme”, Laurila sanoo.

    Pyhäntäläinen hirsitalotehdas käyttää sataprosenttisesti kotimaista puuta, joka saapuu tehtaalle enimmäkseen Etelä-Lapin alueelta.
    Pyhäntäläinen hirsitalotehdas käyttää sataprosenttisesti kotimaista puuta, joka saapuu tehtaalle enimmäkseen Etelä-Lapin alueelta. Kuva: Petteri Kivimäki
    Lisää aiheesta
    • Suomen ensimmäistä viisikerroksista puukerrostaloa tehtiin Vierumäelle vuonna 2011. Puurunkoinen kerrostalo on yhä harvinaisuus, vaikka korkeampiakin on rakennettu.

      Rakentaminen | Kunnat voisivat kääntää puurakentamisen alamäen yksinkertaisella kirjauksella

    • Tällaista työtä on omakotitalon puisen rungon rakentaminen.

      Rakentaminen | Puutalojen rakentaminen voi nelinkertaistua Britanniassa – ATL: Lainsäädäntöä aiotaan muuttaa

      Tilaajalle
    • Lauta oy on ottanut tänä vuonna käyttöön konenäkölajittelun höyläyslinjastoon. Asetuksia tutkivat konenäkölajittelija Taneli Alin (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Juho Kallonen.

      Metsä | Metsänomistajan viikon viisi tärkeää uutista: Puurakentaminen alavireistä, uudet puulajit kelpaavat sahoille

      Tilaajalle
    • Puu vaihtui kesken kaiken betoniin Tampereen opiskelija-asuntosäätiön Toasin Hippos-korttelin työmaalla, kun sopivaa yrittäjää ei löytynyt konkurssiin menneen tilalle. Kuvassa pienempi rakennus sekä pidemmän rakennuksen alkupää on betonia. Puukerrostalo alkaa kaarteesta.

      Rakentaminen | Rakentamisen näkymät paranemassa ensi vuoden alkupuolella – puun osuus uusista kerrostaloista yhä laskussa

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Konealan Gallup: Onko rakentamisen piristyminen näkynyt maarakennusalalla?

  • Suomessa infra-alalta eläköityy vuosittain noin 600 työntekijää enemmän kuin oppilaitoksista valmistuu uusia infra-alan ammattilaista vuodessa. Muuntokoulutuksella Destia ja Oamk haluavat vastata infra-alan osaajapulaan. Haku on alkanut ja koulutus alkaa 31.8.2026.

    Koneviesti | Helpotusta osaajapulaan – Destia ja Oamk aloittavat talonrakentajien infra-alan muuntokoulutuksen

  • Koneviesti | Lukijan idea: Rumpuputki sulaksi kotikonstein