

Rakentaminen kääntyy kasvuun ensi vuoden alkupuoliskolla, mutta ei palaa notkahdusta edeltäneelle tasolle, arvioi rakentamisen ennusteisiin erikoistuneen Foreconin toimitusjohtaja Markku Riihimäki.
Korkojen lasku näkyy jo nyt asuntojen ostoaikomuksissa. Riihimäen mukaan asuntokauppa ei ole vielä vilkastunut, mutta asuntojen hintojen ja rakentamisaloitusten lasku on pysähtynyt.
”Pohjapiste näyttää jääneen kesäkuukausille. Käänne on liian iso sana, mutta pieni vire ylöspäin on tapahtunut asuntoaloituksissa”, Riihimäki kertoi keskiviikkona Puupäivässä Helsingissä.
Ensi vuodeksi Forecon ennustaa viiden prosentin kasvua kotimaan rakentamisessa. Taustalla on kuitenkin poikkeuksellisen syvä suhdannekuoppa. Se on osunut erityisen kovaa Pohjoismaihin, sillä muualla Euroopassa ei vastaavaa notkahdusta ole nähty.
Riihimäen mukaan talouden kehittyminen on kuitenkin parempaa kuin monissa aiemmissa rakentamisen notkahduksissa.
”Positiivinen pohjavire on olemassa. Investointi- ja hankeaihioita on paljon.”
”Suomessa rakennetaan puulle suosiollisia rakennuksia vähemmän kuin aiemmin.” Markku Riihimäki
Suomessa puurunkoisten rakennusten osuus uudisrakentamisesta on laskenut koko 2000-luvun. Näin siitä huolimatta, että puurakentamisen vauhdittaminen on kirjattu jo edellisiin ja myös nykyiseen hallitusohjelmaan.
”Suurin osa pudotuksesta johtuu siitä, että Suomessa rakennetaan puulle suosiollisia rakennuksia vähemmän kuin aiemmin.”
Aiempina vuosina puun markkinaosuus runkomateriaalina on ollut noin 30 prosenttia. Viime vuonna se putosi 27:ään, ja pudotus on jatkunut tänä vuonna.
Suomi on puurakentamisessa monia muita maita jäljessä. Esimerkiksi Ranskassa on julkisessa rakentamisessa lakisääteinen 50 prosentin velvoite. Suomessa puun osuus julkisesta rakentamisesta on noin 15 prosenttia.

Puukerrostalojen osuus kerrostalojen rakennusaloituksista on laskenut tänä vuonna kolmeen viime vuosien viidestä prosentista.
Puukerrostalojen rakentamista ovat rokottaneet alan toimijoiden taloudelliset vaikeudet. Esimerkiksi Tampereen opiskelija-asuntosäätiön Toasin Hippos-korttelin työmaalla puu vaihtui kesken kaiken betoniin, kun konkurssiin menneen toimijan tilalle ei löytynyt sopivaa kotimaista yrittäjää (Yle 23.10.).
Suurin osa kerrostalojen aloituksista on tällä hetkellä valtion tukemia vuokra-asuntoja eli ara-hankkeita.
Riihimäki pitää hieman yllättävänä sitä, ettei puun osuus ole noussut ara-hankkeiden siivittämänä. Yhtenä syynä saattaa olla sahatavaran betonia ja rakenneterästä korkeampi hinta. Valintaa voi ohjata myös hintavaihtelu.
”Pieni hintaero ei ole välttämättä niin suuri tekijä kuin puun hinnan vaihtelu”, Riihimäki sanoo.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
