
Mitä kuuluu suomalaisille sahureille?
”Ei kovin hyvää”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto sanoi keskiviikkona Helsingissä järjestetyssä Puupäivässä.
Aallon mukaan sahayrityksiä rasittaa tällä hetkellä erityisesti tukin ja sahatavaran vientihinnan suureksi paisunut ero. Tukkien hinnat pyörivät poikkeuksellisen korkealla samaan aikaan, kun sahatavaran vientihinnat laahaavat paikoillaan.
”Näiden kahden keskeisimmän tilaston suhteellinen ero on sahateollisuuden näkökulmasta hankalin 20 vuoteen”, Aalto sanoo.
Viime viikolla kuusitukista maksettiin tilastohintojen mukaan 81,6 ja männystä 79,0 euroa kuutiometriltä. Vertailuna vuonna 2022 yksityismetsistä ostetun kuusitukin keskihinta oli Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan pystykaupoissa 71,3 ja mäntytukin 67,0 euroa kuutiolta.
Sahatavaran vientihinnat ovat pysytelleet kuluneen vuoden ajan alle 250 eurossa kuutiometriltä, kun ne vielä vuosina 2021 ja 2022 kävivät hetkellisesti yli 350 eurossa.
”Vientihinta on nyt pysähtynyt tasolle, jota se oli ennen koronaa. Se on pikkaisen korkeampi mutta ei merkittävästi.”
”Tällä hetkellä ollaan tuotantoluvuissa hieman viime vuotta perässä.” Tino Aalto
Sahateollisuuden tuotantomäärät ovat laskeneet viime vuosina. Vuonna 2021 tuotantomäärä oli 11,9 miljoonaa kuutiota, viime vuonna enää 10,4 miljoonaa kuutiometriä.
”Tällä hetkellä ollaan tuotantoluvuissa hieman viime vuotta perässä”, Aalto kertoo.
Haastava markkinatilanne ei ole vain Suomen ongelma, sillä sahatavaran tuotantomäärät ovat pudonneet koronan jälkeen lähes kaikissa isoissa tuottajamaissa.
”Ainoastaan itävaltalaisille on pieni positiivinen nyppy luvassa tähän vuoteen.”
Aallon mukaan useimmat maat uskovat, että pohja on nyt nähty ja ensi vuonna on luvassa käänne parempaan.
”Ei lähdetä rakettimaiseen mutta varovaiseen nousuun, varsinkin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.”
Sahatavaran näkymiä on synkistänyt pitkään jatkunut rakentamisen heikko suhdanne.
PTT ennakoi tiistaina julkaisemassaan katsauksessa rakentamisen lähtevän ensi vuonna varovaiseen kasvuun korkojen laskun seurauksena. Sahatavaran viennin PTT ennakoi kasvavan ensi vuonna kolme prosenttia ja nimellisen vientihinnan neljä prosenttia.
Puurakentamisen edistäminen on kulkenut pitkään mukana hallitusohjelmissa. Kehitys on kuitenkin ollut lähinnä päinvastaista.
Puurakentamisten kasvua ovat hidastaneet muun muassa osaaja- ja osaamisvaje sekä muita materiaaleja korkeammat kustannukset.
”Todellista poliittista ohjausta ei ole. Vahva sääntely ja taloudelliset kannustimet siirtymälle puuttuvat.”
Heikon rakentamisen suhdanteen lisäksi sahateollisuutta koettelevat myös muut haasteet.
Tärkeimpinä niistä Aalto nostaa esiin EU:n sääntelyn ja logistiikan kasvaneet kustannukset.
Erityisen huolissaan hän on ennallistamisasetuksesta, jolla voi olla merkittävä vaikutus puun saatavuuteen. Myös muutaman vuoden päästä käynnistyvä tieliikenteen päästökauppa nostaa kustannuksia, joita ei Aallon mukaan saada siirrettyä sellaisenaan lopputuotteiden hintoihin.
Hankaluuksista huolimatta Aallolla on vankka usko suomalaiseen sahateollisuuteen.
”Suomalaiset sahat ovat teknologisesti niin kilpailukykyisiä kuin vain tämän hetken teknologinen kehitys mahdollistaa. Jos rakentamissektori lähtee jossain vaiheessa nousuun ja jos muut osa-alueet ovat kunnossa, niin hyvin siinä käy.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
