Miksi Euroopan metsäisin maa ei rakenna puisia kerrostaloja?

Suomi kuuluu puurakentamisen kärkimaihin Euroopassa. Lähes 30 prosenttia meillä rakennetuista taloista on puupohjaisia. Edelle kiilaavat vain rakkaat naapurimme Norja ja Ruotsi. Keskimäärin Euroopassa puurakentamisen osuus on vain muutama prosentti.

Matkustaessa ympäri Suomea huomaa, että pientaloista pääosa rakennetaan puusta, itse asiassa lähes 90 prosenttia. Itse olen yksi näistä tuhansista ja taas tuhansista puutalon asukeista. Puutalo, jos mikä kestää aikaa. Synnyinkotini ikä lähentelee 200 vuotta, ja vanhempieni nykyisen kodin hirret ovat 1720-luvulta. Kumpikin talo on nähnyt maailman ympärillä muuttuvan, mutta samalla ne ovat pysyneet jykevinä paikallaan ja varastoineet hiiltä. Ja matka sen kuin jatkuu.

Viime vuosina olemme saaneet iloita myös puurakenteisista oppilaitoksista ja päiväkodeista. Ne edustavat yli neljännestä kaikista uusista opetusrakennuksista, enemmänkin voisi tosin olla. Moni tietää paljon julkisuuttakin saaneen Tuupalan puukoulun Kuhmossa. Se oli valmistuessaan vuonna 2018 Suomen ensimmäinen massiivipuuelementeistä rakennettu koulu. Raaka-aine kouluun tuli läheltä, kainuulaisista metsistä.

Sama suuntaus on näkynyt 2000-luvulla suurissa julkisissa rakennuksissa. Lahden Sibeliustalo sai jo valmistuessaan paljon julkisuutta. Akustiikaltaan maailmankuulun konserttikeskuksen suunnitelleet arkkitehdit kertoivat suomalaisen metsän antaneen inspiraatiota työhön. Viime viikolla vietettiin Stora Enson uuden pääkonttorin avajaisia Helsingin Katajanokalla. Se on Suomen suurin massiivipuurakennus. Sisälle astuessa puu ja luonnon valo kohtaavat uskomattoman hienolla tavalla. Espoon Keilaniemeen puolestaan rakennetaan parhaillaan 14-kerroksista puista toimitilarakennusta.

Puurakentaminen on yksi merkittävistä keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Rakentamisen aikana syntyviä päästöjä pystytään vähentämään 35–40 prosenttia verrattuna betonirakentamiseen, ja puun kasvaessaan sitoma hiili jää varastoon puurakenteisiin. Eikä siinä kaikki. Puurakentamisen positiivisista hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista on jo melkoinen määrä kokemusta ja tutkittua tietoa.

Puurakentamisen kiistämättömistä hyödyistä huolimatta puukerrostalojen rakentaminen kyntää syvällä alle viiden prosentin markkinaosuudella. Samalla sakkaa rakentamisen päästöjen vähentäminen. Esimerkiksi Helsingin Laajasaloon on rakenteilla uusi Kruunuvuoren asuinalue, johon tulee asuntoja yli 13 000 asukkaalle. Alue rakentuu kerrostalo kerrostalolta ilman yhtäkään puupohjaista. Onneksi sentään alueen päiväkoti on puusta. Rakentamisessa ei ole juuri auttanut sekään, että puurakentamisen sääntelyä on kehitetty.

Puurakentamisella on Suomessa laaja tuki poliittisten päättäjien, tutkijoiden, eri järjestöjen ja kuluttajien keskuudessa. Kun rakentaminen aikanaan pääsee taas vauhtiin, pitää tämä vankka tuki kääntää todellisiksi teoiksi myös kasvukeskuksien rakentamisessa.