
”Asuntorakentamiseen tarvitaan nyt varavirtaa”, kuului Rakennusteollisuus RT:n hätähuuto syksyn suhdannekatsauksen julkistamistilaisuudessa.
Rakentaminen supistui vuonna 2023 historiallisen voimakkaasti, peräti 16 prosenttia edellisvuodesta. Tänä vuonna pitkä miinus lyhenee seitsemään prosenttiin, mutta tuntuvaa käännettä parempaan ei ole näköpiirissä, RT ennakoi.
Varavirralla RT tarkoittaa valtion tukea vuokra-asuntorakentamiseen ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Valtio on myöntänyt tukea jo miljardien verran tälle ja tulevalle vuodelle, mutta se ei riitä alan pelastamiseksi, sillä muu asuntorakentaminen ei elvy, Rakennusteollisuus katsoo.
”Voimaan tulee useita valtion tukemaa asuntotuotantoa vähentäviä päätöksiä. Ara-tuotannon rahoitusvaltuuden laskemisen taustalla on ollut näkemys käänteestä vapaarahoitteisessa tuotannossa, joka ei kuitenkaan ole vielä toteutumassa”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.
Rakentamiseen ennustetaan ensi vuodeksi neljän prosentin kasvua, mutta se tulee heikoista vertailuluvuista, eikä RT:n mukaan tarkoita kunnollista käännettä.
”Valitettavasti Suomen taloudessa ei rakentamisen näkökulmasta tapahdu vielä riittävästi. Rakentamisen pitkät miinukset pienevät, mutta talouden heikko luottamus ja toiveiden varassa oleva kovempi kasvu eivät mahdollista käännettä”, RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo toteaa.
Sekä kuluttajien että sijoittajien kysyntä painottuu tällä hetkellä vanhoihin asuntoihin. Myynnissä olevien valmistuneiden uudisasuntojen varanto sulaa hitaasti, ja rahoituksen saatavuus sekä ehdot ovat kiristyneet. Samalla korot ovat edelleen korkealla.
Kun vuonna 2022 aloitettiin 36 000 asunnon rakentaminen, vuotta myöhemmin päästiin enää puoleen tästä. Tänäkin vuonna RT arvioi uusien asuntojen aloitusmääräksi 17 000.
Vihmo varoittaa, että Suomen taloudessa joudutaan jatkossa pärjäämään totuttua vähemmällä rakentamisella, vaikka tarvetta olisi vähintään 30 000 uudelle asunnolle vuosittain.
Valtion panostukset väyliin ja investoinnit energiamurrokseen vauhdittavat infrasektoria.
Joitain myönteisiäkin merkkejä on. Positiivista Vihmo näkee infrarakentamisessa, jossa kasvua voidaan ennustaa ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Valtion panostukset väyläinvestointeihin ja kunnossapitoon sekä investoinnit energiamurrokseen vauhdittavat infrasektoria.
Myös korjausrakentamisen toipumiselle on edellytyksiä. Rahoitus kasvuseutujen ulkopuolella pysyy kuitenkin haastavana.
Toimitilarakentaminen puolestaan vauhdittuu kunnolla vasta kansainvälisen kiinteistömarkkinan toipuessa ja sijoittajien kiinnostuessa taas Suomesta, RT ennustaa.
Koska uusia asuntoja on paljon myymättä, asuntojen uudisrakentaminen päässee kasvuun vasta vuoden 2025 lopulla. Toistaiseksi asuntojen hintojen lasku tekee hankkeista kannattamattomia.
”Rakentaminen on keikahtanut nollakorkoajan kasvuveturista Suomen talouden suurimmaksi jarruksi”, Vihmo summaa.
”Talouskasvun vauhdittamiseksi nykyisestä riittäisi pelkästään rakentamisen saaminen jaloilleen. Pidemmän aikavälin kasvukaan ei onnistu, jos rakentaminen odotellessa rikkoutuu pysyvämmin”, Vihmo evästää.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
