Asuntorakentaminen jää tänä vuonna viime vuoden heikolle tasolle, arvioi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo.
Asuntoaloitusten määrä puolittui viime vuonna toissa vuodesta. Vuonna 2022 aloitettiin 38 000, viime vuonna 16 000 asunnon rakentaminen.
”Tämänhetkinen perstuntuma on, että tänä vuonna ei tule oikeastaan paljon enempää.”
Vielä syyskuun suhdannekatsauksessa Rakennusteollisuus ennusti, että asuntoaloituksia tulisi tänä vuonna 19 500.
Pitkän aikavälin keskimääräinen tarve on VTT:n selvityksen mukaan 35 000 uutta asuntoa vuodessa.
Rakentamisen tilanne vaikuttaa merkittävästi puun kysyntään ja muun muassa sahateollisuuden työpaikkoihin.
Rakennusalan tilanne on synkkä. Myönnettyjen rakennuslupien sekä aloitettujen rakennushankkeiden kuutiomäärissä kynnetään tällä hetkellä Vihmon mukaan todella matalalla tasolla – sekä suhteessa aiempiin talouskriiseihin että koko tilastohistoriaan.
Pääkaupunkiseudulla asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärien lasku on nyt tasoittunut vaakaliitoon Helsinkiä lukuun ottamatta, Vihmo kertoo.
”Tampereella lasku on selvästi pysähtynyt rajun pudotuksen jälkeen. Turku ja Oulu jatkavat edelleen todella voimakasta laskua. Pienemmissä kasvukeskuksissa mennään tosi matalalla tasolla.”
Aloitettujen rakennushankkeiden kuutiomäärissä puolestaan pääkaupunkiseudulla on pieniä laskun tasoittumisen merkkejä, muualla pudotusta.
”Uudistuotannossa ei ole mitään toipumisen merkkejä.”
Taloudessa on pientä positiivista virettä, esimerkiksi kuluttajien luottamuksessa ja kustannustasossa, mutta se ei Vihmon mukaan käännä rakentamista nousuun vielä pitkään aikaan.
Euroopan keskuspankki päätti joulukuun kokouksessaan jättää euriboreja ohjaavan talletuskoron ennalleen 4,0 prosenttiin.
Markkinoilla odotetaan, että korot lähtevät laskuun vasta vuoden lopulla.
Laskevat korot eivät kuitenkaan ole ihmelääke, joka hoitaisi rakentamisen ongelmat, Vihmo sanoo. Markkinoilla on niin paljon myymätöntä asuntokantaa, että koronlasku ei potkaise uudisrakentamista käyntiin pitkään aikaan.
Uusia rakennustyömaita ei aloiteta heikon asuntokysyntätilanteen vuoksi.
”Vanhan pääomakannan hinnan lasku ei kannusta rakentamaan uutta, se on päivänselvä asia.”
Keinoja sijoittajien markkinoille saamiseksi löytyy, Vihmo painottaa.
Alkuvuonna uudistuotanto laskee Vihmon mukaan kiihtyvällä tahdilla ja lasku jatkuu pitkään. ”Uudistuotannossa ei ole mitään toipumisen merkkejä.”
Vuokratasoissa pitäisi Vihmosta nähdä nousua, jotta sijoittajien kannattaisi lähteä liikkeelle.
Viime vuosina jopa 60–70 prosenttia asuntotuotannosta on ollut sijoittajalähtöistä.
”Jotta päästäisiin kunnolliseen nousuun, sekä kuluttajan että sijoittajan pitäisi tulla takaisin asuntomarkkinoille. Nyt sijoittajan Excel on aivan rikki.”
Keinoja sijoittajien markkinoille saamiseksi löytyy, Vihmo painottaa.
Näillä hallituksen toimilla asuntotuotanto nousee kunnolla vasta vuonna 2025 ja uusien asuntojen tarjonta vuonna 2027, Vihmo arvioi.
Rakennusteollisuus haluaisi hallitukselta finanssikriisin tapaisen välimallin, joka saisi sijoittajat liikkeelle ja valtion tukeman asuntotuotannon nykyistä kovempaan nousuun.
Tänä vuonna uusia Ara-asuntojen aloituksia tulee 7 000–8 000. ”Se ei riitä.”
Ara-rakentamisen lisääminen ja varainsiirtoveron lasku ovat Vihmosta hyviä toimia. ”Siellä on paljon toimia, mutta ne eivät ole kauhean voimakkaita.”
Asuntorakentaminen tilanne on synkin mutta myös korjausrakentamisen lasku on kiihtynyt. Maa- ja vesirakentamisessa miinukset jatkuvat, kertoo Vihmo.
Valtion takaus olisi yksi keino vauhdittaa rakentamista. Korjausrakentamista kannattaisi Vihmosta tukea sillä se edistäisi vihreää siirtymää.
”Infrahankkeita on yritetty aikaistaa mutta pahoin pelkään, että se ei tule vaikuttamaan tarpeeksi nopeasti.”
”Tämä on sen kokoinen toimiala, että tätä ei pitäisi päästää liian matalalle tasolle.”
Uusien asuntojen tarjonnan hyytymisen lisäksi Suomesta häviää osaamista. ”Ulkomaiset työntekijät eivät jää tänne peukaloitaan pyörittelemään.”
”Koko Euroopan rakennusliikkeistä on imetty mehut.”
Rakentamisen näkymät synkkenevät Vihmon mukaan muuallakin Euroopassa.
Suomi oli marraskuussa Eurostatin rakentamisen luottamusindikaattorissa Euroopan maista eniten pakkasella. Seurana listan häntäpäässä olivat Suomelle tärkeät vientimaat.
Suomen asuntomarkkinoille korkojen nousu on iskenyt voimakkaasti, sillä valtaosa asuntolainoista on sidottu euribor-viitekorkoon. Monessa muussa Euroopan maassa asuntolainat on sidottu kiinteään korkoon, joka ei siis muutu laina-aikana.
”Korot ovat nousseet koko Euroopassa voimakkaasti. Sitä on edeltänyt tosi voimakas rakennuskustannusten nousu. Koko Euroopan rakennusliikkeistä on imetty mehut.”
Elo–lokakuussa uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia 6 miljoonaa kuutiometriä eli 36 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Rakennuslupia myönnettiin elo–lokakuussa 4 462 asunnolle. Se oli 45 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Liike- ja toimistorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi 79 prosenttia vuodentakaisesta.
Teollisuus- ja varastorakennusten sekä maatalousrakennusten ja eläinsuojien rakennuslupien kuutiomäärä noin puolittui vuoden takaisesta.
Lähde: Tilastokeskuksen joulukuun 19. päivä julkaisema rakennus- ja asuntotuotanto -tilasto
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
