Puun kysyntä kasvussa, vaikka talous junnaa taantumassa

Saha- ja selluteollisuuden investoinnit sekä venäläisen puun jättämä aukko kirittävät edelleen puukauppaa. Samalla puolustustaistelu metsäelinkeinon harjoittamisen puolesta jatkuu sekä kotimaassa että EU:ssa.

Venäjän käynnistämä hyökkäyssota jätti yhtiöiden puunhuoltoon noin 10 miljoonan kuutiometrin aukon. Se on pitänyt kotimaisen puun kysynnän kovempana, mitä talouden yleisestä tilasta voisi päätellä.

Viime vuonna puukaupan vauhti riitti kesälomiin asti. Sen jälkeen yleistalouden yskiminen iski myös puukauppaan.

Tutkimuslaitokset odottavat taantuman hellittävän vasta tämän vuoden lopulla. Rakentamisen romahdus painaa etenkin tukin hintaa.

Kuitupuun tilanne on parempi, sillä sellun kysyntä Euroopassa on piristynyt. Mäntykuitupuun hinta nousikin jo marras-joulukuussa noin eurolla kuutiometriltä.

Pienestä noususta huolimatta mäntykuitupuun hinta jäi vuoden lopulla kauaksi kesän huipusta. Silloin puusta maksettiin nimellisesti ennätyshintoja.

Tänä vuonna teollisuus tarvitsee viimevuotista enemmän puuta sellutehtaiden tarpeisiin. Sen perusteella PTT odotti syksyn ennusteessaan kuitupuun hinnan nousevan tänä vuonna.

Myös sahat ajavat investointeja ylös ja energiapuulle riittää edelleen kysyntää.

””Ei ole ihan tavallista, että puunhinnat ovat kääntyneet nousuun, kun talvileimikoita ostetaan. Toisaalta taloustilanteen muutokset voivat olla nopeitakin, kuten mennyt vuosi on osoittanut”, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Ostotarjousten suuri vaihtelu korostaa puukaupan kilpailutuksen tarvetta. Kuva: Petteri Kivimäki

Tiirolan mukaan ostajien tarpeiden erilaisuus näkyi syksyn puukaupassa poikkeuksellisen suurina hintaeroina. Se korostaa puun kilpailutuksen tärkeyttä.

”Vuoden alussa voimaan astunut metsätalouden uusi kannustinjärjestelmä on aiempaa yksinkertaisempi. Sen ja harvennuspuun hyvän kysynnän ansioista metsänomistajien kannattaa hoitaa nyt nuoria metsiään kuntoon”, kannustaa Tiirola.

Mikko Tiirola kannustaa metsänomistajia hoitamaan nuoret metsänsä kuntoon. Kuva: Jaana Kankaanpää

Metsänomistajien vuotta sävyttävät marraskuussa järjestettävät metsänhoitoyhdistysten vaalit. MTK toivoo ehdokkaiksi aiempaa enemmän nuoria, naisia ja etämetsänomistajia.

Metsänhoitoyhdistysvaalien lisäksi metsänomistajien kannattaa käyttää ääntään kevätkesän EU-vaaleissa. Sillä suunnalla vääntö komission metsäsääntelypyrkimyksiä vastaan jatkuu entisellä voimalla.

Viime vuonna kovin otatus käytiin komission ajamasta ennallistamisasetuksesta. Sen lopputulos jäi kansallisen tulkinnan varaan.

”Komission kausi päättyy kesäkuun eurovaaleihin. Meidän pitää varmistaa neliraajajarrutuksella, ettei komission ajama valvonta-asetus etene sitä ennen päätökseen”, sanoo Tiirola.

Kotimaassa keskustelua hallitsevat metsien hiilinielut ja monimuotoisuus. Siihen liittyvät vaatimukset metsien käytön rajoituksista ja suojelun lisäämisestä.

MTK osallistuu keskusteluun omalla monimuotoisuustiekartalla. Sen mukaisesti luontoa voidaan vaalia omaisuuden suojaa kunnioittaen.

Vanhojen metsien määrittelemiseen ei ole löytynyt yksiselitteisiä raja-arvoja. Kuva: Petteri Kivimäki

Viime vuoden lopulla Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat päätyivät siihen, ettei vanhoille metsille voi antaa yksiselitteistä määritelmää.

Tutkijat jättivät asiasta päättämisen poliitikoille. Se tarkoittaa, että vääntö asiasta jatkuu.

Metsänomistajat pitävät tärkeänä, että metsätalouteen saadaan selkeät määritelmät toiminnan rajoille. Ilman niitä ilmaan jää pelko harmaasta suojelusta, mikä saattaa johtaa aavistushakkuisiin.

Tiirolan mukaan vanhojen metsien määritelmässä on otettava huomioon myös sosiaaliset ja talouden näkökannat. Ratkaisun pitää olla sellainen, jonka toteuttamiseen valtion rahat riittävät.

”Meille on tärkeintä välttää harmaan suojelun karikot. Ei voi käydä niin, että määrittelyt tehdään sellaisiksi, että niiden toteuttamiseen ei löydy rahoja. Silloin metsänomistajat eivät saa niistä korvausta, vaikka puunostajat eivät voi niiltä ostaa puita”, pelkää Tiirola.

MTK näkee ongelmia myös EU:n metsäkatoasetuksen tulkinnassa. Sen tarkoituksena pysäyttää maailmanlaajuinen metsäkato ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen.

Viime kesänä annettu asetus yrittää estää sekä metsän hävittämisen että metsän tilan heikentämisen. Siinä lähtöpisteeksi on valittu vuoden 2020 lopun tilanne.

Laittoman puun käytön estämiseksi asetus edellyttää, että puuta myyvän kauppiaan on säilytettävä tiedot siitä, keneltä tuote on ostettu ja kenelle se on myyty.

MTK:n asiantuntijan Lea Jylhän mukaan vielä on auki, koskeeko tuo tiedon säilyttämisvelvollisuus puuta myyvää metsänomistajaa vai puun ostajaa.

Metsänomistajat haluavat päivittää voimalinjoista saatava korvaukset tähän päivään. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kotimaan politiikassa metsänomistajia hiertää myös Lunastuslaki ja sähkönsiirtolinjojen kelvottomat korvaukset.

Pitkään toiveissa ollut metsävähennyksen korotus 15 prosenttiyksiköllä on toteutumassa ensi vuoden alusta. Se parantaa yksityisten metsänomistajien ja yhteismetsien mahdollisuutta pärjätä metsätilakaupassa.

”Ilmaan on heitetty myös metsälain avaaminen. Muutospaine kohdistuu uudistusläpimittaan. Metsänomistajat ovat avoimia tuolle keskustelulle. Etujärjestön on kuitenkin arvioitava lain kokonaisuutta ja ajoitusta enemmän kuin yhtä pykälämuutosta”, sanoo Tiirola.

Tiirolan mukaan paine metsien käytön rajoittamiseksi korostaa viestinnän merkitystä. Hän kannustaa metsänomistajia ja metsäammattilaisia positiivisten viestien lähettämiseen ja yhteiseen vaikuttamiseen.