
Puukauppa on käynyt vilkkaan kevään jälkeen säästöliekillä. Jatko lupailee parempaa, sillä kuitupuun hinta on lähtenyt nousuun talviharvennuksilla.
Suhdanteet heittelevät metsäteollisuutta nopeilla käänteillä. Se on tänä vuonna taas todistettu.
Vielä keväällä metsäalan näkymät olivat kohtuulliset, vaikka taantuma jo kolkutteli ovella. Rakentamisinnon romahtaminen, korkojen nousu ja inflaation kiihtyminen käänsivät lopulta talouden taantuman puolelle.
Puukauppaan yleistalouden kurjuus heijastui viipeellä. Siihen osasyynä oli Venäjän käynnistämä hyökkäyssota, joka pysäytti venäläisen puun tuonnin.

Siitä jäi lähes 10 miljoonan kuution aukko yhtiöiden puunhankintaan. Yhtiöt ovat parsineet puuttuvia puita kokoon lähinnä kotimaista puunhankintaa tehostamalla.
Toki yhtiöt ovat yrittäneet kasvattaa myös tuontia. Se heilautti Baltian puunhinnat pilviin, mutta ostomäärät eivät juuri kasvaneet.
Baltian lisäksi yhtiöt käänsivät katseensa myös Ruotsiin. Siellä etenkin mäntykuitupuun hinta on ollut kilpailukykyisellä tasolla.
Puun hintaralli jäi lopulta lyhyeksi myös Baltiassa. Noiden maiden puukaupan etunojasta kertoo, että vuosi sitten kuitupuun hinnat olivat siellä jo laskussa, kun Suomessa kuitupuun hintojen nousu oli vielä edessä.
Kuitupuun kysyntä kasvoi ennestään, kun myös energiapuun ostajat alkoivat pyrkiä samoille leimikoille. Se sai myös harvennuspuun hintoihin metsänomistajien pitkään kaipaamaa eloa.
Kun pää saatiin auki, kuitupuunhintojen nousu oli nopeaa. Vielä vuosi sitten mäntykuitupuun keskihinta jäi alle 20 euroon kuutiometriltä. Juhannuksen tietämillä mäntykuitupuun hinta oli kivunnut jo pitkälle yli 27 euroon kuutiolta.
Luonnonvarakeskuksen mukaan kuitupuun hinnat nousivat keväällä ennätystasolle. Vanhimmat metsänomistajat olivat tuosta tulkinnasta toista mieltä.
Ihan metsään Luken tulkinta ei kuitenkaan mennyt, sillä myös metsänomistajia kiinnostavalla reaalihinnalla laskettuna mänty- ja koivukuitupuun hinta oli keväällä korkein 25 vuoteen.
Voidaan siis sanoa, että kuitupuun hinta kävi kevätkesällä ennätystasolla miesmuistiin.
Tukista sahat maksoivat vuoden huippuhinnat toukokuun lopulla. Silloin mäntytukin keskihinta kävi 75 eurossa ja kuusitukki 78 eurossa kuutiometriltä.
Metsänomistajat tarttuivat tilaisuuteen. Esimerkiksi huhtikuussa puukauppamäärä oli toiseksi suurin koskaan huhtikuussa tilastoitu.
Kesään mennessä tilanne vaihtui toiseksi. Synkkiä pilviä metsäteollisuuden taivaalle toi sellun hinnan lasku, joka ei ottanut katketakseen. Myös sahatavaran hinta ja kysyntä kääntyivät uuteen laskuun.
Yhtiöt vastasivat hintojen ja kysynnän heikkenemiseen tehtaita seisottamalla. Lopulta Stora Enso kertoi sulkevansa Sunilan sellutehtaan kokonaan. Siihen syynä olivat sekä sellun matalalle painunut hinta että tehtaan puuhuollon pettäminen tuontipuun loputtua.
Samaan aikaan Metsä Group valmistautui Kemin uuden biotuotetehtaan avajaisiin Pohjois-Suomessa.
Syyskesällä yleismaailmallinen taantuma söi armotta metsäyhtiöiden tuloksia. Suuryhtiöiden sahaus oli enempi vähempi tappiollista ja myös sellutuotannon kannattavuus oli heikolla tolalla.
Tilanne heijastui myös kantohintoihin. Kesälomat käänsivät ne laskuun.

Syksyllä metsäyhtiöiden puuhuoltoa koettelivat vesisateet. Ainakin Metsä Group joutui hakkaamaan arvokkaita kelirikkokohteitaan jo elokuun lopulla.
Tehtaiden aiempaa vähäisempi puuntarve helpotti tilannetta jonkin verran. Esimerkiksi Metsä Groupin uudelle Rauman sahalle puuta ei tarvittu täyttä määrää, sillä saha pyöri pitkäksi venyneen käynnistysvaiheen takia vain puoliteholla.
Puukaupan kantohintojen lasku hiljensi. Kesälomien jälkeen puukauppa on käynyt puoliteholla.
Siihen nähden metsäteollisuuden huuto ei ole yltynyt kovin suureksi. Etenkin monet sahat näyttävät saaneen puuta tarpeen mukaisesti.
Toisaalta kuitupuu on käynyt hyvin kaupaksi. Pienestä pulasta kertovat sekä kuitupuuta käyttävien tehtaiden pienet varastopinot että talviharvennuksille lupaillut nopeat korjuuajat.
Luonnonvarakeskus arveli syksyn suhdannekatsauksessa, että sahat saavat odottaa elpymistä ensi vuoden lopulle. Myös massa- ja paperiteollisuuden näkymät vaikuttivat heikoilta.
Talouden heikkoihin näkymiin perustuva ennuste oli, että havutukin hinnan lievä lasku jatkuu ensi vuonna. Samasta syystä Luke odotti myös havukuitupuun keskihinnan edelleen halpenevan.
Ennuste ei osunut aivan putkeen ainakaan tämän syksyn osalta, sillä puun kantohinnat eivät notkahtaneet normaaliin tapaan talvileimikoihin siirtymisen jälkeen.
Sen sijaan tukin hintojen lasku pysähtyi ja kuitupuun kantohinnat ovat kääntyneet alkutalven aikana hienoiseen nousuun.
Esimerkiksi mäntykuitupuulla syksyn heikoin noteeraus oli 23 euron pinnassa kuutiometriltä. Sen jälkeen hinta on noussut vajaalla eurolla.
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen erityisen hyvällä tolalla on ollut energiapuun kysyntä. Energiapuun hintojen nousu on siksi jatkunut koko poikkeusajan.
Ennen sotaa energiaksi päätyvän rankapuun hankintahinta jäi selvästi alle 30 euroon kuutiometriltä. Tänä syksynä siitä on Etelä-Suomessa maksettu yli 51 euron keskihintaa kuutiometriltä.
Ainespuun polttaminen energiaksi on närästänyt kuitupuuta käyttävää metsäteollisuutta. Vastaavasti sahat ovat käärmeissään, koska miljoonia kuutioita tukkia näyttää tilastojen perusteella päätyneen sellukattiloihin.
Puunkorjaajien iloksi talvi pamahti Etelä-Suomessa päälle noin kuukautta normaalia aiemmin. Kelirikon vaivaamat metsätiet alkoivat pakkasten takia kantaa jo lokakuussa.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
