Lukijalta: Broilerinliha ei ole niin kotimaista kuin annetaan ymmärtää

Broilerinliha on monelle arkipäiväinen ruoka: sitä löytyy kauppojen kylmätiskeiltä, pikaruokaravintoloiden tarjouksista ja resepteistä joka ruokalehdestä. Samalla broilerintuotannon todellisuus pysyy suurimmalta osalta suomalaisia piilossa, jopa niin, että kaikki eivät tiedä kanaa syödessään syövänsä tehotuotettua broileria.

Broilerinlihaa markkinoidaan kotimaisena ja antibioottivapaana.

Ihmiset pitävät broileria ostaessaan tärkeänä, että se on kotimaista. Tämä käy ilmi Animalian teettämästä broileribarometrista (MT 6.10.).

Mutta kuinka paljon suomalaisessa broilerintuotannossa on todellisuudessa kotimaista? Kaikki Suomessa tuotettu broilerinliha perustuu tuontieläimiin, sillä lihaksi kasvatettavien lintujen vanhemmat tuodaan muun muassa Ruotsista. Tuotantoketju on siis täysin riippuvainen siitä, että Suomessa kasvatettavien lintujen vanhemmat tuodaan muualta.

Lisäksi broilerien jalostus on täysin globaalien jättiyritysten käsissä.

Ulkomailta tuotujen vanhempaislintujen lisäksi osa rehusta on ulkomaista.

Suomalainen broilerintuotanto ei ole niin kotimaista kuin annetaan ymmärtää. Perhe- ja kotitilamarkkinointi luo sympaattista ja pienen mittakaavan tuotannon mielikuvaa, vaikka broilerintuotanto on äärimmäistä tehotuotantoa ja Suomessa broilereita kasvatetaan ahtaimmin mitä laki EU:ssa sallii.

Se, että lihaksi kasvatettavien broilerien osalta tuotanto on antibiootitonta, ei vielä kerro eläinten hyvinvoinnista tai edes terveydestä. Antibiootittomuus kertoo ainoastaan tehokkaasta tautisuojauksesta ja eläinten eristämisestä sisätiloihin.

Suomessa viedään teurastamoon vuosittain lähes 82 miljoonaa broileria – joka kuukausi siis enemmän kuin maassa on ihmisasukkaita. Broilereita ei hoideta, vaan sairaat tapetaan jo tiloilla.

On aika käydä rehellisempää keskustelua siitä, millä ehdoin broilerinlihaa tuotetaan ja mitä asioita kuluttajille tuodaan esiin – ja mitä jätetään kertomatta.

Tiina Ollila

erityisasiantuntija

Porvoo