Lähes sata suomalaista sairastui salmonellaan – syyksi paljastui ukrainalainen broileri

S-ryhmän sianlihakohu on kaikilla tuoreessa muistissa. Miten mahtaa olla broilerin laita, onko kotimaisuus arvossaan?

Ruokaviraston sivuilta löytyy hätkähdyttävää tietoa. Huhtikuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana 97 suomalaista sairastui salmonellan alalajiin nimeltä Mbadaka. Kymmenen joutui sairaalaan.

Jäljet johtivat EU-maassa toimivan yrityksen tuotteisiin, kuten wrappeihin, voileipiin ja patonkeihin. Yritys testasi raaka-aineensa. Kyseistä salmonellakantaa löydettiin yrityksen käyttämästä kanasta, joka oli tuotu kypsänä EU:n ulkopuolisesta maasta.

Yrityksen nimeä tai kotimaata ei Ruokaviraston raportissa paljasteta, ei myöskään sitä, mistä liha EU-alueelle tuli. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA sen sijaan kertoo raportissaan, että jäljitys johti Ukrainasta tulleeseen lihaan ja että tuotteita tuli Suomeen ainakin Viron kautta.

Suomi ei ollut ainoa maa, jossa kyseinen salmonellakanta tuolloin jylläsi. Eniten sairastuneita oli Britanniassa, mutta tapauksia oli myös muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Irlannissa.

Broilerin tuonti Suomeen kasvoi viime vuonna lähes viidenneksen, 18 prosenttia, Kantar Agrin kokoamat tilastot kertovat. Samalla syömämme siipikarjanlihan kotimaisuusaste putosi 81 prosenttiin, kun se vielä 2000-luvun alussa oli 95 prosentin luokkaa.

Ehkä yllättävin tieto on, että broilerin luullisen lihan tuonti Latviasta Suomeen kasvoi 290 prosenttia eli lähes kolminkertaiseksi.

Broilerinlihan tuonnissa kärkimaita olivat Latvian lisäksi Alankomaat, Tanska ja Thaimaa.

Suurin osa broilerinlihasta tuodaan valmisteina. Broilerivalmisteita ja -säilykkeitä tuotiin viime vuonna eniten Saksasta, Thaimaasta, Tanskasta ja Puolasta.

Etenkin Latvian hurjat kasvuluvut mietityttävät. Latvian osuus Suomen broilerintuonnista kasvoi viime vuonna kertaheitolla 12 prosentista 27 prosenttiin.

Alalla on esitetty epäilyjä, että Latvian kautta kulkisi paljon ukrainalaista broileria, jonka alkuperä siellä hämärtyisi. Ukraina on siipikarjan tuottajana valtava tekijä.

”Kaikki on mahdollista”, asiantuntija Anne Kallinen Kantar Agrilta toteaa.

”Tullin tiedot ovat anonyymejä. Siellä on vain kilot ja eurot. Tilastosta ei pysty päättelemään alkuperämaata vaan vain sen, mistä kuorma lähtee.”

Jos broilerin matka on samantapainen kuin runsaan vuoden takaisessa salmonellatapauksessa, sen alkuperää ei tarvitse ilmoittaa kuluttajalle, hallitusneuvos Anne Haikonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.

EU-lainsäädännön alkuperämerkintävaatimukset koskevat tuoretta lihaa, Haikonen kertoo. Sen alkuperä pitää ilmoittaa. Mutta jos liha on tuotu toiseen maahan kypsennettynä, EU ei vaadi sille alkuperämerkintää.

Suomen kansallinen asetus vaatii, että elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan alkuperä on ilmoitettava, vaikka se olisi tuotu kypsennettynä. Asetus koskee vain pakattuna myytäviä, Suomessa valmistettuja elintarvikkeita. Jos valmistus on tehty vaikkapa Virossa, alkuperän ilmoitusvaatimus ei siihen yllä.

Mihin tuontibroileri Suomessa menee?

Esimerkiksi K-Citymarketien myymässä Familia-sarjassa näyttää olevan tuotteita muun muassa Liettuasta. Voittopuolisesti kaupan broilerituotteiden tarjonta kuitenkin näyttää olevan kotimaista.

Kallinen arvioi, että tuontibroilerin myynti lihana ei ole päivittäistavarakaupassa juuri kasvanut.

Hän toteaa, että tuontiliha päätynee ennen kaikkea pikaruokaloihin, ravintoloihin ja suurkeittiöihin ja että kypsennettynä tuodun lihan osuus on siellä iso.

Lihan alkuperä on ilmoitettava kirjallisesti ruokapaikassa, kun aterian ainesosana on käytetty tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä lihaa. Jos on käytetty vaikkapa Thaimaasta kypsennettynä tuotua lihaa tai ulkomaisia, valmiiksi marinoituja broilerin rintafileitä, alkuperää ei tarvitse ilmoittaa.

Eikä moni työpaikka- tai kouluruokailija edes mieti saati kysele lihan alkuperää. ”Sinne ne hyvin hukkuvat”, Kallinen sanoo.

Tuontilihaa saattaa Kallisen mukaan päätyä myös teollisuuteen valmisruokien raaka-aineeksi.

Etpä siis helpolla tiedä, mitä syöt.