Lukijalta: Suomi hyötyy EU:n vahvasta biotalousstrategiasta

EU:n kolmas biotalousstrategia julkistettaneen lähipäivinä. Nyt jännitetään, mihin suuntaan ollaan seuraavaksi menossa.

Biotalous on Suomelle keskeinen toimiala. Uusin, järjestyksessä toinen kansallinen biotalousstrategiamme julkistettiin huhtikuussa 2022. Biotalous eli uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen on tuhansia vuosia vanha talouden muoto, ainoa ennen teollistumista, mutta muotisanana se nousi pintaan vasta tällä vuosituhannella.

Biotalous kehittyi vuosituhannen alussa aluksi nousujohteisesti EU-tasolla ja maailmalla, kunnes se törmäsi keskusteluun siitä, miten nestemäisiin biopolttoaineisiin satsaaminen kilpailee maapinta-alasta ja raaka-aineista ruoantuotannon kanssa. Sen tuoksinassa oli kova työ selventää eri tahoille, miten biotalous on muutakin kuin bioenergiaa.

Biomateriaalialan edustajat onnistuivat lopulta selittämään eron, minkä seurauksena vuonna 2012 uunista tuli ulos EU:n ensimmäinen biotalousstrategia. Vuonna 2014 aloittanut komissio päätti satsata biotalouteen muun muassa perustamalla yhdessä yksityisten tahojen kanssa merkittävän yhteisen TKI-ohjelman. Yhteistyön alku sujui pääasiassa myötätuulessa, mutta vuonna 2018 tehty EU-biotalousstrategian revisio olikin jo aika varovainen. Biotalous ei ollutkaan enää suosittu sana Brysselin käytävillä.

Nyt merkit uudesta myötätuulesta vahvistuvat. Varmuutta siitä ei kuitenkaan ole – vaan se selviää ehkä vasta vuosien päästä.

Taustalla vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan kentällä on nähtävissä selkeä muutos globalisaatiosta protektionismiin. Siksi on tärkeää miettiä EU:n omavaraisuutta ja sen kautta biotalouden merkitystä.

On myös huomioitava, että strategia on vain suunnitelma – toteutus on sitten oma asiansa. Strategia toimii poliittisena ohjenuorana tulevalle lainsäädännölle.

Ennakkotietojen mukaan tuleva biotalousstrategia ohjaa biomassojen käyttöä kohti suurempaa arvonluontia ja Euroopan kilpailukyvyn vahvistamista. Komissio haluaa edistää kestävää metsätaloutta, vahvistaa eri biomassojen teollista jalostusta lisäarvotuotteiksi ja ottaa käyttöön yhteiset kestävyyskriteerit biomassalle kaikkialla unionissa.

Se ehdottaa myös bioenergian roolin vähentämistä muiden uusiutuvien energialähteiden eduksi.

Onko tällä kaikella väliä? Kyllä on. Euroopan investointipankin mukaan biotalousala työllistää EU:ssa yli 17 miljoonaa ihmistä. Se on noin kahdeksan prosenttia alueen työvoimasta. Biotalous on myös keskeinen ruokaturvassa ja fossiilipohjaisten materiaalien käytön vähentämisessä.

Suomi on Euroopan metsäisimpänä maana etujoukoissa hyötymässä biotaloutta tukevasta lainsäädännöstä. Ennustettava liiketoimintaympäristö ja reilu kilpailutilanne ovat monen toimijan toivelistan kärjessä. Ilman näitä vain harva uskaltaa investoida, kehittyä ja kasvaa.

Niklas von Weymarn

toimitusjohtaja

Metsä Spring Oy