Maatalous on kokonaisturvallisuuden kova ydin

Lokakuussa pääministeri Petteri Orpo vieraili Ranskassa. Ylelle antamassa haastattelussa hän totesi, että Ranskassa taloutta on lähdetty rohkeasti uudistamaan kohti hiilineutraaliutta. Orpon mukaan Ranskassa uskotaan uuteen teknologiaan ja tehdään investointeja, mistä voisimme ottaa Suomessa mallia.

Ranskan tavoitteena onkin olla vihreän teollisuuden ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisen mahdollistavien teknologioiden mestari ja turvata näin teollista suvereniteettia.

Professori Sami Moision mukaan lähes kaikista kulttuurisista, taloudellisista ja sosiaalisista prosesseista muodostuu uudessa globaalissa maailmanjärjestyksessä kansallisia turvallisuuskysymyksiä. Euroopassa onkin käynnissä alueellisen teollisuuspolitiikan uusi tuleminen. Esimerkiksi Moisio on nostanut juuri Ranskan, joka uudenlaisella teollisuuspolitiikalla panostaa muun muassa Pohjois-Ranskan kehitykseen.

Geopolitiikan muutos on muuttanut teollisen toiminnan lisäksi ajatusta ruokaomavaraisuudesta. Sota ja pakotepolitiikka katkovat toimitusketjuja, mikä johtaa tuotannon ja kauppasuhteiden uudelleenjärjestelyihin. Myös ilmastonmuutos muuttaa maatalouden harjoittamisen edellytyksiä. Muutokset ovat niin voimakkaita, että maatalous voi kokonaan estyä esimerkiksi puhtaan veden vähyyden vuoksi.

Maatalouden toimintaedellytykset, investoinnit ja hajautetut energiaratkaisut tukevat Suomen huoltovarmuutta ja suvereniteettia. Kuva: Sanne Katainen

Suomessa on edelleen mahdollisuus tuottaa ruokaa, vaikka sään ääri-ilmiöt voimistuvat. Uudessa globaalissa maailmanjärjestyksessä tämä on maamme vahvuus. Tilojen heikko kannattavuus ja investointikyky uhkaavat kuitenkin riittävän maataloustuotannon jatkuvuutta.

Suomi koostuu erilaisten maaseutualueiden mosaiikista. Maatalouden toimintaedellytykset, investoinnit ja hajautetut energiaratkaisut tukevat Suomen huoltovarmuutta ja suvereniteettia. Maatalouden kannattavuuskriisi vaatii ratkaisua kokonaisturvallisuuden vuoksi. Maatalous voi myös toimia erittäin tehokkaasti tilanteen korjaajana muuttumalla itse tuotannossa energia- ja lannoiteomavaraiseksi, jolloin tilojen kannattavuus paranee.

Teollinen tuotanto ei Suomessa ole keskittynyt vaan hajautunut. Kunnat ovat nähneet teollisuuspolitiikan merkityksen ja vientiyritysten klustereita on syntynyt myös seutukaupunkeihin ja harvaan asutulle maaseudulle. Kunnat ovat huolehtineet hyvin myös peruspalveluista, jotta eri puolilla maatamme on mahdollista elää ja tehdä työtä.

Maatalous ja teollisuus ovat ratkaisuja niin ilmastonmuutoksen hillintään kuin kansalliseen suvereeniteettiin. Hajautetut ratkaisut vahvistavat alueita ja näin koko Suomea valtiona. Energiainvestoinnit voivat mahdollistaa kunnille palveluihin satsaamisen myös ilman väestökasvua.

Hallituksen teollisuuspoliittista strategiaa valmisteltaessa ja Itä-Suomen ohjelman muotoiluun tulisi ottaa mallia Pohjois-Ranskan teollisuuden uudistamisesta ja investointiohjelmasta. Pohjois-Savon yrityksissä ja teollisuudessa on tähän tarvittavaa perustaa.

Kolumnin kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.