Elintarvikerajat täyttävää viljaa niukalti syksyn sadossa – viljan laatu aiheuttanee tänä talvena enemmän harmaita hiuksia kuin sadon määrä itsessään

Viljan laatu aiheuttanee tänä talvena enemmän harmaita hiuksia kuin sadon määrä itsessään.

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi perjantaina päivitetyn satotilastonsa. Se perustuu viljelijäkyselyn ennakkotietoihin. Syksyn aiemmat satoennusteet perustuivat asiantuntijoiden arvioihin.

Viljojen satomääriin ei tullut kovin suuria muutoksia verrattuna Luken syyskuussa julkaisemaan ennusteeseen. Eniten muuttuivat perunan ja herneen satoarviot.

Ruokavirasto julkisti perjantaina sadon laatutietoja. Elintarvikekelpoisen viljan osuus syksyn sadosta on pieni. Vanhat varastot tulevat tarpeeseen.

Luken satotilaston ennakkoarvion mukaan viljasato on yhteensä hieman vajaat kolme miljardia kiloa. Se on 16 prosenttia edellistä vuotta pienempi. Sato on nyt suurempi kuin kuivina kesinä 2018 ja 2021. Vuosittainen viljan kulutus on noin 2,7 miljardia kiloa.

Luomuviljasato on 143 miljoonaa kiloa, mikä on noin viisi prosenttia kokonaisviljasadosta.

Ohrasato oli 1,08 miljardia kiloa eli 24 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Kesällä 2021 ohrasato oli vielä hieman tätä pienempi.

Kotimaassa ohran kulutus on vuosittain reilut 1,2 miljardia kiloa. Vanhoja varastoja syödään tänä talvena.

Lisäksi ohraa tuotaneen jonkin verran. Marraskuun alussa Satakunnan Kansa kertoi, että Raumalle Suomen Viljavan viljavarastoon laivalla saapuneessa ohralastissa tuli mukana myös salmonella.

Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) viljataseista voidaan hakea vertailutietoa. Kaudella 2021/2022 Suomeen tuotiin 115 miljoonaa kiloa ohraa, kun sato oli aavistuksen tämän syksyistä pienempi.

Ruokaviraston mukaan rehuohrasadosta 47 prosenttia eli 418 miljoonaa kiloa on hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Se on yli puolet vähemmän kuin 2022. Keskimääräinen hehtopaino on 62,8 kiloa.

Mallasteollisuuden valkuaispitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset täyttää mallasohrasadosta noin puolet eli noin 95 miljoonaa kiloa.

Kaurasato on Luken mukaan 1,01 miljardia kiloa, 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Ruokaviraston mukaan kaurasadosta 80 prosenttia eli 801 miljoonaa kiloa on hehtopainoltaan vähintään 52 kiloa. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täyttää kahdeksan prosenttia sadosta eli 82 miljoonaa kiloa.

Kauran vuotuinen elintarvikekäyttö on noin 150 miljoonaa kiloa. Vanhoja varastoja saadaan kaurallakin koluta.

Kauran kokonaiskäyttö kotimaassa on vuodessa reilut 700 miljoonaa kiloa.

Vehnäsato on 0,73 miljardia kiloa, 12 prosenttia viime vuotta vähemmän.

Ruokaviraston mukaan 451 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 179 miljoonaa kiloa eli 40 prosenttia ja 281 miljoonan kilon syysvehnäsadosta 20 miljoonaa kiloa eli 7 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia.

Jos valkuaisraja lasketaan 11 prosenttiin, täyttää kevätvehnäsadosta 40 ja syysvehnäsadosta 50 prosenttia oheisen leipäviljavaatimuksen.

Vehnän vuotuinen leipäviljakäyttö on noin 230 miljoonaa kiloa ja rehukäyttö 340 miljoonaa kiloa. Leipävehnän varastot siis pienenevät.

Ruissato on Luken mukaan 90 miljoonaa kiloa. Se on 41 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena, jolloin talvituhot olivat suuret.

Rukiin keskimääräinen sakoluku on 140 sekuntia ja hehtopaino 77,2 kiloa, kertoo Ruokavirasto. Ruissadosta 43 prosenttia on hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120.

Ruisvarastot aiemmilta vuosilta ovat suuret suhteessa vuodessa käytettävään alle 100 miljoonaan kiloon. Rukiista ei tiettävästi tule pulaa, ongelmana voi olla löytää käyttökohde matalan sakoluvun erille.

Rypsi- ja rapsisato on yhteensä 42 miljoonaa kiloa. Se on 25 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna ja vain murto-osa vuotuisesta käyttömäärästä.

Perunaa saatiin korjattua 499 miljoonaa kiloa, vähennystä 34 miljoonaa kiloa edelliseen vuoteen. Arviolta viidennes peruna-alasta jäi nostamatta.

”Heikentynyt sato lisää lajittelu- ja varastointitappioita, joten kauppaan päätyy tavanomaista pienempi osa sadosta”, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Lukesta.

Alle 500 miljoonan kilon perunasato on aiemmin korjattu vain vuosina 1923, 1981, 1987 ja 2012, Luke kertoo. Runsaimmat perunasadot saatiin 1940–1960-luvuilla, enimmillään vuotuinen sato oli lähes kaksi miljardia kiloa.

Herneen satoarviota on ruuvattu selkeästi alas syyskuun ennusteesta. Arvio on nyt 89 miljoonaa kiloa. Sato pieneni kaksi prosenttia viime vuodesta, vaikka viljelyala oli historian suurin.

Jää nähtäväksi tuleeko teollisuudelle talven aikana niukkuutta elintarvikeviljasta. Niukkuus nostaisi hintoja.

Raision toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi totesi marraskuun alussa, että hankintahinnoissa on painetta ylöspäin, koska sekä sadon määrä että laatu on valitettavan heikko.

”Elintarvikelaatuisen vehnän ja kauran riittävyydestä on ollut teollisuudella huolta, mutta näillä näkymin pärjätään”, totesi vanhempi varautumisasiantuntija Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta MT:ssä viime viikolla.