Luke pienensi satoennustettaan vain aavistuksen elokuun arviosta – kokonaisviljasadoksi ennustetaan 2,9 miljardia kiloa, sato 2000-luvun kolmanneksi heikoin
Kuivuusvuosina 2018 ja 2021 viljasato jäi nyt ennustettua pienemmäksi.
Ohra kärsi tästä kesästä viljoista eniten. Kuva: Carolina HusuTänä syksynä korjataan arviolta 2,9 miljardin kilon viljasato, ennustaa Luonnonvarakeskus (Luke). Se on viidenneksen pienempi kuin viime vuonna.
Erityisesti ohrasato jää totuttua pienemmäksi, noin miljardiin kiloon. Ohramäärä on toissavuoden tapaan pienin sitten 1970-luvun.
Ohran kokonaissato on kolmanneksen, vehnäsato lähes kymmenyksen ja rypsin ja rapsin sato neljänneksen pienempi kuin sadot viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin.
Luken tuore ennuste ei poikkea kovin paljon elokuussa annetusta arviosta. Silloin kokonaisviljasadoksi ennustettiin kolme miljardia kiloa. Kuivuusvuosina 2018 ja 2021 viljasato jäi nyt ennustettua pienemmäksi.
”Alavireinen peltokasvien satonäkymä kuvastaa tämän kesän sään vaikutusta kasvien kasvuun. Aurinkoinen ja kuiva alkukesä sekä viime aikoina vallinnut sateinen sääjakso ovat tehneet hallaa pelloillamme”, toteaa yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta.
Ohrasato jää 1,02 miljardiin kiloon. Se on 30 prosenttia viime vuotta vähemmän ja vetää siten kokonaisviljasadon mukanaan tavallista pienemmäksi. Ohra on pinta-alaltaan Suomen viljellyin vilja, tosin ala on viime vuodet pienentynyt.
”Kaurasatoarvio tälle syksylle on miljardi kiloa. Se on pari prosenttia kymmenen vuoden keskimääräistä satoa pienempi eli melko tavanomainen. Kauran ja vehnän viljelyaloissa ei ole tapahtunut samanlaista laskua viimeisen vuosikymmenen aikana kuin ohran kohdalla. Vehnäsadon osalta satonäkymä on tällä hetkellä noin 770 miljoonaa kiloa”, Partala sanoo.
Neljänneksi viljellyimmän viljamme eli rukiin satoarvio on noin sata miljoonaa kiloa. Se on viidenneksen kymmenen vuoden keskimääräistä satoa suurempi. Ruisala olikin tänä vuonna kymmenyksen tavanomaista suurempi.
Rehu- ja ruokaherneen viljelyala alkoi kasvamaan viisi vuotta sitten. Viljelyala nelinkertaistui ja ohitti eri kasviryhmiä eli sokerijuurikkaan, perunan, kuminan, rukiin ja rypsin viljelyalat.
Tämän vuoden yli 40000 hehtaarin hernealalta Luken satoarvio ylittää sata miljoonaa kiloa.
Ruoka- ja rehuherneen lisäksi Suomessa viljellään noin 5000 hehtaarilla tarhahernettä, jonka sadosta suurin osa on pakastehernettä.
Luken satotilaston satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta syyskuun 18. päivänä. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin.
- Osaston luetuimmat
