Luke: Viljasato noin 13 prosenttia keskimääräistä pienempi, ohrasato neljänneksen tavallista heikompi
Herneestä tulossa ennätyssato. Öljykasvien sato pienenee edelleen. Perunasato on normaali.
Ohran pieni sato vetää koko viljasadon tavanomaista pienemmäksi, ennustaa Luke. Kuva: Timo HeikkalaKotimaan viljasato on 13 prosenttia pienempi kuin 10 vuoden keskimääräinen viljasato, ennustaa Luonnonvarakeskus Luke vuoden ensimmäisessä satoarviossaan. Noin kolmen miljardin kilon satoarvioon sisältyvät ohra, kaura, vehnä ja ruis.
Ohrasatoarvio on 1,1 miljardia kiloa eli neljäsosa puuttuu 10 vuoden keskimääräisestä sadosta. Ohralle satoarvio on toiseksi pienin yli 30 vuoteen. Se vetää koko viljojen satoennusteen tavallista pienemmäksi.
Kauransatoarvio miljardi kiloa on tavanomainen määrä, mutta viime vuotta 14 prosenttia pienempi.
Vehnäsatoarvio 790 miljoonaa kiloa on myös tavanomainen määrä, mutta hiukan viime syksyä vähäisempi. Ruissatoarvio 100 miljoonaa kiloa on neljänneksen tavanomaista suurempi, ja 58 prosenttia viime syksyn heikkoa ruissatoa suurempi.
Hernesato kasvaa jo viidettä vuotta ennätyssuureksi – kasvaneen viljelyalan ansiosta. Herneelle ennustetaan 117 miljoonan kilon satoa. Viime vuodesta kasvua 26 prosenttia.
Rypsille ja rapsille ennustetaan yhteensä 49 miljoonan kilon satoa. Se olisi 14 prosenttia viime vuotta vähemmän.
Perunan satoarvio on 567 miljoonaa kiloa, prosentin viime vuotta enemmän.
Härkäpavun satoennuste on 15 miljoonaa kiloa. Se olisi 22 prosenttia viime syksyä vähemmän.
”Moni viljelijä ei koe oman tilan tietojen perusteella satoarviota oikeaksi”, toteaa yliaktuaari Anneli Partala Lukesta.
”Myös tänä vuonna yksi viljelijä saa hyvän sadon ja joku toinen korjaa viljelijäuransa heikoimman sadon. Eräs viljelijä taas toteaa, että talon ikkunasta avautuvalla pellolla sato oli erinomainen ja taas kuivuudesta kärsineellä toisella peltolohkolla korjuukuntoista satoa ei juuri ole.”
”Voidaan vain todeta, että luonnonvoimien kanssa elävä maanviljelijä ei koskaan voi olla satavarma työnsä lopputuloksesta.”
Satoarvio on aina arviopäivän tietoihin perustuva näkemys. Satoarvio perustuu viljelijöiden tukihallinnolle ilmoittamiin kylvöaloihin ja alueellisten ProAgria-keskusten kasvinviljelyasiantuntijoiden satoarvioihin.
Satoarviossa käytettävä laskutoimitus on helppo: kasvin viljelyala kertaa kasvin satoarvio hehtaaria kohti.
Lopulliset satotiedot saadaan suoraan viljelijöiltä sadonkorjuun jälkeen. Ennen viljelijöiltä saatavia tietoja Luke koostaa toisen satoarvion syyskuussa 22. päivä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
