
Syksyn viljasato on laadultaan hyvin vaihtelevaa ja joitakin kuormia on täytynyt ohjata poltettavaksi, kun laatu ei riitä rehuksikaan.
MT kysyi tiistaina A-Rehulta, Fazerilta ja Raisiolta viljan laadusta ja riittävyydestä. Viljaa uskotaan riittävän, sillä varastoissa on myös viime syksyn hyvälaatuista viljaa.
Jokaisesta yrityksestä kerrotaan, että joitakin kuormia on puintiaikana täytynyt käännyttää pois, kun laatu ei ole täyttänyt vastaanottovaatimuksia.
Viljan polttomahdollisuutta energiaksi haastatelluilla yrityksillä ei ole.
Eniten tällä hetkellä on tietoa rukiin laadusta ja sitä on myös myllyille otettu paljon vastaan.
”Rukiin laatu on keskimäärin ihan hyvä, mutta sakoluvultaan matalia eriä on paljon”, kertoo hankintapäällikkö Minna Oravuo Raisiolta.
Kostea ja lämmin elokuu laski sakolukua. Vuonna 2017 sakoluvut olivat yhtä heikkoja.
”Sakoluvun keskiarvo on 160 pinnassa ja vastaanottoraja on 90. Kolmasosa ruisnäytteistä hylkääntyy myllykäytöstä liian matalan sakoluvun takia”, Oravuo sanoo.
Ruista on riittävästi myllykäyttöön todetaan Raision lisäksi Fazerilta. Sato oli määrältään hyvä ja vanhoja varastoja on. Torajyvää ei ole tänä vuonna ollut.
Rukiin sakolukukeskiarvo on ennakkonäytteissä ollut alle 150, jakauma on hyvin laaja, kertoo viljanhankintajohtaja Tero Hirvi Fazerilta.
”Matalasakoista ruistakin toki tarvitaan ja siitä oli viime satokaudella niukkuuttakin. Tarve on kuitenkin rajallista.”
Hirvi toteaa, että sopimusviljelijöiltä otetaan vastaan matalasakoista ruista, mutta ilman sopimusta oleville rajana on 90.
Mikä on osoite rukiille, jota myllyt eivät pysty käyttämään?
”Pystymme välittämään ruista atrialaisille kotieläintiloille rehuksi”, sanoo hankintapäällikkö Taneli Marttila A-Rehulta. Kotieläintilat saattavat korvata rukiilla ohraa. Valtavia määriä ruista ei kuitenkaan kotieläintiloille mene. A-Rehun tehtailla ruista ei pystytä käyttämään.

Syysvehnä on pääosin hyvälaatuista ja näytteitäkin on kertynyt jo paljon. Oravuo kuvailee syysvehnän laatua normaaliksi. Sakoluvut syysvehnällä ovat olleet korkeita ja valkuainen täyttää useimmiten myllykäytön rajat.
Osalla valkuainen jää liian matalaksi ja se on syynä hylkäykselle myllykäytöstä. Syysvehnä ei yleensä ottaen ole jauhoissa kevätvehnän veroista.
”Syysvehnän laatu on hyvää ja tavara painavaa. Kevätvehnät sen sijaan ovat auttamatta rehulaatua”, toteaa Marttila.
Kevätvehnällä tilanne on päinvastainen kuin syyslajikkeilla. Valkuainen on korkea, mutta sakoluvut matalia.
”Iso osa ennakkonäytteistä on jäänyt sakoluvun osalta alle leivontakelpoisuuden”, Hirvi sanoo.
”Joitakin liian paljon DON-mykotoksiinia sisältäviä eriä on myös analyyseissä tullut vastaan”, Hirvi toteaa.
Kevätvehnän valkuainen on huippukorkea, jopa yli 15 prosenttia, Oravuo kertoo. Kuivana kesänä valkuainen nousee, kun jyvämäärä on pieni, niin typpeä riittää vähien jyvien valkuaiseen.
Kevätvehnällä seuraavat pari viikkoa lisäävät laatutietoja, kun näytteitä tulee lisää.

Myös kauralla seuraavat viikot lisäävät tietoa. Muun muassa lakoontuneita kauroja puidaan edelleen.
Ongelmaksi kauralla on muodostumassa hometoksiinit sekä itäminen. DON-toksiineissa joissain erissä on ylittynyt rehukäytönkin rajat. Tällöin vaihtoehtona on vain polttaminen energiaksi.
Samankaltaisia toksiineja on mitattu viimeksi vuosina 2016 ja 2017.
Elintarvikekauralla DON-toksiinin yläraja on 1750 mikrogrammaa eli 1,75 milligrammaa kilossa. Rehukauralla ylärajasuositus on 8000 mikrogrammaa eli 8 milligrammaa kilossa.
”Elintarvikekäyttöön liian korkeita DON-mykotoksiinipitoisuuksia on analyyseissä tullut vastaan, kasvavassa määrin sitä mukaa kun lisää analyysejä valmistuu”, Hirvi kertoo.
Kaura on myös ollut kevyttä ja se voi olla myös syynä hylkäykselle elintarvikekäytöstä. Oravuo uskoo kauraa riittävän elintarvikekäyttöönkin, sillä kaura-ala oli suuri.
Oravuo harmittelee kevätviljojen tilannetta Lounais-Suomessa. ”Alkukesällä oli kuusi viikkoa kuivuutta. Puintien alkuun sitten satoi 100 milliä vettä viikossa. Harmillista viljelijöiden kannalta, satomäärät ovat heikot ja laatu kärsinyt.”
Marttila kertoo, että rehutehtaalla hehtolitrapainoltaan 50-kiloistakin kauraa pystytään vielä käyttämään. Itäneet kaurat haittaavat rehutehtaalla ja ne ovat homeita suurempi ongelma A-Rehun kannalta.
”Kauran kuoriminen ei onnistu, jos jyvä on itänyt. 80 miljoonan kilon vuotuisesta kauran käyttömäärästä 97 prosenttia kuoritaan Koskenkorvan tehtaalla. Kuorimisella saadaan vähennettyä myös homeiden määrää merkittävästi. Itämisen tai pieni jyväisyyden takia saatetaan joutua joitain kauraeriä hylkäämään”, Marttila sanoo.
Länsi-Suomessa kauraa on liikkunut valtavia määriä. Viime syksyn hyvälaatuista satoa tuli vielä elokuun lopussa A-Rehun varastoihin runsaasti.
Ohralla itäneet jyvät eivät haittaa rehukäyttö.
Ohralla itäneet jyvät eivät haittaa rehukäyttö, Marttila kertoo.
Ohra on ollut kevyempää kuin viime vuonna ja jonkin verran on punahomeita. Muutamia ohraeriä on rehutehtaalta jouduttu käännyttämään pois. Alle 60 kiloista ohraa ei pystytä tehtaalla käyttämään.
Rehuherneen laatu ja hehtaarisadot ovat vaihtelevia. Joukossa on itäneitä herneitä, mutta ne eivät haittaa, Marttila sanoo.
Homeita herneessä on myös, mutta ne saadaan eroteltua kuivurin esipuhdistimella jo hyvin pois.
Tänä kesänä odotettiin historian suurinta hernesatoa, mutta syksyn sade pilasi odotukset. Kasvustot painuivat sateissa maatamyöten ja korjuu on vaikeaa.
Marttila kannustaa viljelijöitä ensi kesänäkin herneen viljelyyn, vaikka tänä vuonna tuli epäonnistumisia.
”Hernettä tarvitaan. Välillä on vaikeita, välillä helppoja vuosia”, itsekin hernettä viljelevä Marttila toteaa.
Luomuviljoilla laatutilanne on pitkälti sama kuin tavanomaisilla, Hirvi kertoo.
Luomuruis on enimmäkseen populaatiolajikkeita, joissa sakoluvut ovat pääosin matalia.
Viljan ostajat muistuttavat edustavan ennakkonäytteen ottamista. Sillä vältetään viljakuormien käännyttäminen tehtaiden pihasta.
Oravuo muistuttaa myös täyttämään viljapassiin huolellisesti lajiketietoineen. Siten voidaan kerätä tietoa esimerkiksi homeille alttiista lajikkeista ja välittää tietoa viljelijöille tulevia kesiä varten.