Viljan tilanne lounaassa kurja, Pohjois-Savossa rehuvilja riittänee

Hankala kasvukausi on koetellut koko maata, mutta kaikkialla tilanne ei ole yhtä huono. Esimerkiksi Pohjois-Savossa arvioidaan, että rehuvilja kaikesta huolimatta riittää karjatilojen talven tarpeisiin.

MT kysyi keskiviikkona kolmen MTK-liiton puheenjohtajilta, miltä satotilanne heidän alueillaan näyttää.

Synkintä sanomaa kertoi MTK-Varsinais-Suomen puheenjohtaja Aarne Lehtonen.

Kevätvehnän ja ohran tilanteesta hän toteaa: ”Tuli ajokokemusta.” Puimurilla saatiin siis kiertää lähes turhaan. Sekä sadon määrä että laatu ovat huonoja.

Kaurallakin laatu on heikko, mutta määrää sentään tuli. Lehtonen kertoo, että kaura lähti juhannuksen jälkeisten sateiden ansiosta versomaan, ja jälkiversojen jyvät ehtivät ainakin osittain kypsyä pääsadon mukaan.

”Toki raakoja jyviä on ja homeet jylläävät.”

Syyskuussa puiduissa viljoissa on ollut myös tähkäidäntää.

Vain syyskylvöisten viljojen sato ja laatu ovat kunnossa, Lehtonen toteaa. ”Normaali plus.”

”Leipä-, mallas- ja elintarvikelaadut ovat nyt kortilla, rehulaatua tulee paljon”, Lehtonen toteaa syksyn viljatilanteesta.

Nurmista saatiin Varsinais-Suomessa niukan ykkössadon jälkeen kohtuullisia kakkos- ja kolmossatoja.

Syyskylvöjä on päästy tekemään säiden poutaannuttua. ”Rukiilla jäätiin tavoitteesta, syysohraa saatiin maahan jonkin verran, mutta vehnällä on meillä vielä täysi kylvösesonki. Katsotaan, miten sää kehittyy”, Lehtonen toteaa.

Keväällä yöpakkaset jatkuivat pitkään, mikä näkyi varsinkin nurmien kasvussa ja viljojen alkutaipaleessa, MTK-Kaakkois-Suomen puheenjohtaja Matti Seitsonen kertoo.

Sitten vuorossa oli kuivuutta, hellettä ja jopa paahdetta. ”Kevätkylvöisten kasvien alkuunlähtö oli tosi haastava.”

Joillakin tiloilla kylvöajankohta osui kohdilleen, toiset myöhästyivät muutaman minuutin, Seitsonen luonnehtii. Kymenlaakson savilla kylvöajankohdan kanssa on oltava erittäin tarkkana.

Heinäkuussa tuli onneksi viileämpää ja kosteaa. Sade oli kasveille pelastus, mutta häiritsi säilörehun toisen sadon ja varsinkin kuivaheinän korjuuta.

Syysviljat päästiin Kaakkois-Suomessa pääsääntöisesti puimaan hyvissä oloissa. Sato oli Seitsosen mukaan kohtuullisen runsas ja ennakkotietojen mukaan myös laatu on hyvä.

Ennen kuin kevätviljoja päästiin puimaan, alkoi koko maata riivaannut sadekausi. ”Vesimäärät olivat täällä kuitenkin selvästi Länsi-Suomea pienemmät, ja pellot kantavat hyvin.”

Kevätviljojen satovaihtelut ovat Seitsosen mukaan tosi isoja. Laadusta ei vielä ole kokonaiskuvaa, mutta huippulaatua ei ole odotettavissa.

Kauralla hometoksiinit eivät näyttäisi olevan paha ongelma.

Keskiviikkona Seitsonen totesi, että syysviljat on Kaakkois-Suomessa puitu ja herneet alkavat myös olla laarissa. Kevätviljoista jäljellä oli noin 30 prosenttia.

”Viimeiset puolitoista–kaksi viikkoa on puitu todella paljon. Monella tilalla on jo kaikki saatu korjattua.”

MTK-Pohjois-Savon puheenjohtaja Perttu Sirviö arvioi keskiviikkona, että 75–80 prosenttia alueen viljasta oli puitu.

”Tilakohtaiset erot ovat isot. Osa on vasta aloittanut, osa lopetti jo reilu viikko sitten.”

Sirviö on kysellyt Pohjois-Savon satotilanteesta kollegoiltaan laajasti. ”Yleisin kommentti on, että sato on heikompi kuin yleensä. Yhden yksittäisen kommentin hyvästä sadosta olen kuullut.”

Tähkäidäntää ei Pohjois-Savossa ole juurikaan esiintynyt, mutta muuten laatu on keskimääräistä heikompi. ”Pientä jyvää on jonkin verran, ja punahometta esiintyi pystykasvustoissa.”

Myös jälkiversontaa oli viljassa paljon. Moni on sen takia viivyttänyt puintia.

Vihreät jyvät nostavat puintikosteutta. ”Itsekin otin yhdeltä tilalta vastaan ohraa, jonka kosteus oli melkein 30 prosenttia. Tuoresäilönnässä se toimii.”

Kaiken kaikkiaan Sirviö toteaa, että sadosta tuli parempi kuin vielä kesäkuun lopussa näytti. Hän uskoo rehuviljan riittävän alueen kotieläintiloille.

Säilörehun ensimmäinen sato oli laadukas ja määrällisestikin kohtuullinen. Toisen sadon korjuuta hankaloittivat sateet.

"Itse teimme toisen sadon jo heinäkuun lopulla, jolloin määrä ei ollut iso. Kun kolmas sato sitten oli hyvä, kokonaismäärä riittää hyvin.”

Osalla tiloista toisen sadon korjuu viivästyi elokuun puolenvälin ohi. Määrää tuli, mutta laatu oli heikompi.

Sirviö arvioi, että syysviljoja on Pohjois-Savossa kylvetty jonkin verran enemmän kuin tavallisesti.