Lukijalta: Koulujen keittiöiden korvaaminen keskuskeittiöillä ollut virhe

Kansalaisaloite vaatii peruskouluihin prosessoimatonta ruokaa. THL:n kouluterveyskyselyn mukaan seitsemän prosenttia oppilaista ei syö kouluruokaa koskaan. 8.–9.-luokkalaisista tytöistä yli puolet ei syö päivittäin koululounasta. Pojilla vastaava luku oli 37 prosenttia.

Kouluruoan suosion romahdukseen on monta syytä: keskuskeittiöt, ruokalinjastot, raaka-aineet ja löydökset.

Peruskoulussa 1980-luvulla kouluruokailu oli meille koululaisille odotettu tapahtuma koulupäivässä. Koulun keittiöstä alkoi aamulla leijailla herkullisen ruoan tuoksu koko kouluun.

Ruokatunnille lähdimme luokista opettajan johdolla järjestyksessä koko luokka. Menimme ruokalaan valmiiksi katettuun pitkään pöytään. Rehtorin johdolla koko koulu istuuduimme pöytiin.

Koululounaissa oli käytetty kermaa ja voita sekä lihaa, kanaa ja kalaa. Lempiruokiani olivat kaurapuuro ja mehukeitto, lohikeitto, hernekeitto, kanaviillokki ja riisi, lihapyörykät ja perunamuusi, kalapihvi ja tillikastike, pinaattiohukaiset ja puolukkasurvos, lihaperunasoselaatikko, makaronilaatikko ja salaatit.

Jouluna ruokalan pöydät oli kauniisti liinoitettu ja kynttilöin koristeltu sekä katettu riisipuurolla, hedelmäkiisselillä ja tähtipullilla. Meille koululaisille jäi ikuiset kauniit joulumuistot peruskoulustamme.

Kouluruoat oli tehty laadukkaista raaka-aineista omassa koulukeittiössä. Kouluruoastamme ei koskaan löytynyt vierasesineitä, eliöitä, vetisyyttä, raakuutta, kohmeutta, saippuaa, toukkia, multaa, metallia eikä muovia.

Kunnat ovat viime vuosikymmeninä lyhytnäköisesti lakkauttaneet koulukeittiöt säästöjen vuoksi ja siirtyneet keskuskeittiöiden asiakkaiksi. Viestimet kertovat toistuvasti keskuskeittiöiden laaduttomasta kouluruoasta ja sen seurauksena koululaisten välttelevän kouluruokailua.

Onko kunnille tärkeämpää halpa ja laaduton kouluruoka vai koululaisten terveys?

Määrä ei koskaan vastaa laatua.

Kim Väisänen

Oulu