Lukijalta: Onko halpa ja laaduton kouluruoka kunnille tärkeämpää kuin koululaisten hyvinvointi?
Kouluruoastamme ei koskaan löytynyt vierasesineitä, eliöitä, vetisyyttä, raakuutta, kohmeutta, saippuaa, toukkia, multaa, metallia eikä muovia, muistelee 1980-luvulla peruskoulua käynyt Kim Väisänen.
Yhä useammin saamme kuulla ikäviä viestsejä kouluruoasta, kirjoittaa Kim Väisänen. Kuvituskuva. Kuva: PAsi LeinoPeruskoulussa 1980-luvulla kouluruokailu oli meille koululaisille odotettu tapahtuma. Koulun keittiöstä alkoi aamulla leijailla herkullisen ruoan tuoksu koko kouluun.
Ruokatunnille lähdimme luokista opettajan johdolla järjestyksessä ruokalaan, valmiiksi katettuun pitkään pöytään. Rehtorin johdolla istuuduimme pöytään.
Koululounaissa oli käytetty aitoa kermaa, voita sekä lihaa, kanaa ja kalaa. Lempiruokiani olivat kaurapuuro ja mehukeitto, lohikeitto, hernekeitto, kanaviillokki ja riisi, lihapyörykät ja perunamuusi, kalapihvi ja tillikastike, pinaattiohukaiset, veriohukaiset ja puolukkasurvos, lihaperunasoselaatikko, makaronilaatikko ja salaatit.
Jouluna ruokalan pöydät oli kauniisti liinoitettu, kynttilöin koristeltu sekä katettu riisipuurolla, hedelmäkiisselillä ja tähtipullilla. Meille koululaisille jäi ikuiset kauniit joulumuistot peruskoulustamme.
Kouluruoat oli tehty rakkaudella puhtaista ja laadukkaista raaka-aineista omassa koulukeittiössä. Kouluruoastamme ei koskaan löytynyt vierasesineitä, eliöitä, vetisyyttä, raakuutta, kohmeutta, saippuaa, toukkia, multaa, metallia eikä muovia.
Kiitimme hyvästä kouluruoasta koulukeittäjiämme.
Kunnat ovat viime vuosikymmeninä lyhytnäköisesti lakkauttaneet koulukeittiöt säästöjen vuoksi ja siirtyneet keskuskeittiöiden asiakkaiksi. Saamme viestimistä toistuvasti lukea keskuskeittiöiden laaduttomasta kouluruoasta ja sen seurauksena koululaisten välttelevän kouluruokailua. Onko kunnille tärkeämpää halpa ja laaduton kouluruoka vai koululaisten terveys?
Määrä ei koskaan vastaa laatua.
Kim Väisänen
Helsinki
- Osaston luetuimmat
