
Hernekeittoa, perunavelliä, muikkusoppaa, lohisoppaa, paistettuja silakoita, paistettuja ahvenia, karjalanpaistia, kaalilaatikkoa koko lihasta.
Tällaisia ruokia Lahdessa sijaitsevan Johanna-kodin hoiva-asukkaat nimesivät, kun heiltä kysyttiin heidän suosikkiruokiaan.
”Toivelistalla oli myös pottumaitoa. Texmex-ruokaa tai muita uusia makutottumuksia sen sijaan ei toivottu”, sanoo mukana vanhuksia haastattelemassa ollut Arja Helenius.
Helenius on Valio Aimo -elintarviketukun aluemyyntipäällikkö. Valio Aimo järjestää lahtelaisen Johanna-kodin asukkaille tiistaina lempiruokapäivän, jossa asukkaille tarjotaan heidän toiveidensa pohjalta tehtyä ruokaa.
Ruokaa on laittamassa hoivakodin oman keittiön lisäksi Valio Aimon koekeittiön keittiömestari.
Yhteensä hoivakodissa asuu noin neljäkymmentä henkilöä. Lempiruokapäivänä satsataan ruoan maun lisäksi myös esillepanoon.
”Monesti vanhemmiten aistit heikkenevät, mikä voi johtaa siihen, ettei ruoka niin paljon maistu”, sanoo Valio Aimon markkinointipäällikkö Nina Metso.
”Siksi myös esimerkiksi suutuntuma, tuoksu ja ulkonäkö ovat Ruoalle tärkeitä ominaisuuksia, että se maistuu.”
Senioreiden tarpeet on huomioitu esimerkiksi annoskoossa. Ruoat ovat myös pehmeitä ja helposti syötäviä.
Yhtiö on jonkin verran kartoittanut ikäihmisten ruokailutottumuksia muutenkin.
”Lähiruoka ja kotimaisuus ovat yleisesti vanhemmille ihmisille ruoassa tärkeitä arvoja”, Metso sanoo.
”Yleensä he pitävät yksinkertaisesta ja perinteisestä ruoasta, esimerkiksi makkarakeitosta, läskisoosista ja kauden juureksista. Jos mennään ulos syömään, silloin tilataan esimerkiksi kasvissosekeittoa tai paistettuja silakoita”, Metso kertoo.
Lempiruoka on Metson mukaan iso osa identiteettiä. Usein parhaiten maistuu sellainen ruoka, joka on tuttua lapsuudesta tai nuoruudesta.
Siksi lempiruoatkin voivat vaihdella asuinpaikan mukaan paljon. Maaseudun kasvateille voivat maistua liha ja maitotuotteet, rannikoilla kasvaneelle taas silakat.
Lempiruokapäivän suunnittelussa on lähdetty Johanna-kodin asukkaiden toiveista.
Kolmen ruokalajin ateriaan kuuluu alkupalalautanen, jossa savulohitahnaa, smetanaista sillisalaattia ja riisivatruskaa.
Pääruokana valittavissa on joko sitruunaista uunilohta tai koskenlaskija-lihapataa. Lisukkeena molemmissa on perunasosetta ja kasvislisäkettä. Jälkiruoaksi tarjoillaan uunijuustoa.
Ikääntymisen mukana ravinnolle tulee uudenlaisia tarpeita. Vanhemmiten proteiinin tarve kasvaa, ja yleensä annoskoon pienentyessä on tärkeää varmistaa, että ruoasta saa riittävästi energiaa.
”Kun annokset ovat pienempiä, niin ruoan pitää olla ravintorikasta ja monipuolista”, Helenius sanoo.
”Täytyy pitää huolta, että ruoassa on kuitua, proteiinia ja hyviä rasvoja.”
tilanne voi olla parempi hoivakodissa, jossa ruoka tehdään valmiiksi. Varsinkin yksinasuvilla vanhuksilla monipuolisen ruoan tekeminen voi käydä liian työlääksi, jolloin ravinto yksipuolistuu.
Heleniuksen haastattelemat seniorit vaikuttivat tyytyväisiltä saamaansa ruokaan.
”Monet haastateltavat sanoivat, että kyllä täällä on aina hyvää ruokaa”, Helenius kertoo.
”Minusta on myös ihanaa se, että he saapuvat itse ruokasaliin odottamaan ruokailua. Näin he pysyvät liikkeessä, ja syömiseen tulee myös sosiaalista kanssakäymistä, mikä on myös tärkeää ja lisää ruokahalua.”