• Jenkkivaaleista seuraa vain kamalaa

    Euroopan Unionille Bidenin jälkeinen suurvalta merkitsee suuntaa huonompaan. ”America first” -periaate tulee vallitsevaksi on voittaja sitten kumpi tahansa, kirjoittaa Helena Petäistö kolumnissaan.
    Tilaajalle
    Kuka istuu seuraavaksi Valkoisessa talossa? Sitä jännitetään koko maailmassa.
    Kuka istuu seuraavaksi Valkoisessa talossa? Sitä jännitetään koko maailmassa. Kuva: Stina Haaso
    Mielipide|Politiikka
    1.11.202421:46
    Kolumni
    Helena Petäistö

    Koko Eurooppa pidättää henkeään siitä, kumpi voittaa Yhdysvaltain vaaleissa; uhmaikäisen tasolle jäänyt seniili vanhus vai täyspäinen, hyvin koulutettu nainen. Unkarin pääministeri ja Venäjän kätyri Viktor Orbán lienee Euroopassa ainoa, joka toivoo Donald Trumpin voittoa. Mutta on voittaja kumpi tahansa, eivät kylmän sodan päivien ”eurooppalaistuneen” Joe Bidenin hyvät ajat enää palaa, vaan kamalaa on rapakon takaa tulossa joka tapauksessa.

    Vain Kiinalle lienee lähes yhdentekevää, kumpi istuu Valkoisessa talossa, sillä molempien tavoite on sama; Yhdysvaltain pysyminen vahvimpana suurvaltana. Vaikka Kamala Harris käyttäytyy kohteliaasti normaalilla tavalla, hänessä rassaa ihmisoikeuksista niuhottaminen. Diktaattorin ja itsevaltiaita ihailevan presidentin kesken taas voi syntyä diilejä, joita Trump harrastaa.

    Sen sijaan koko Euroopan kauhuksi Valkoisen talon ja Kremlin välit voivat muuttua nopeastikin. Vahva diktaattori Vladimir Putin ihastuttaa Trumpia, sotarikoksista ja Euroopasta viis. Ukraina saa maksaa siitä sovusta liian kovan hinnan.

    Toisaalta Ukrainaa vastassa on suo siellä, vetelä täällä, sillä mahdollisesti myös Kamala Harris pyrkii diplomaattiseen ratkaisuun, joka tarkoittaisi kovia luovutuksia Ukrainalle. Yhdysvallat palaa Bidenia edeltäneeseen Barack Obaman aikaan, jolloin Eurooppa saa jäädä taka-alalle. Niin, miksi uhrata aikaa ja rahaa maalle, jota amerikkalaisten suurin enemmistö ei osaa edes paikallistaa karttapallolta?

    Sen sijaan Yhdysvalloissa vaikuttava maailman suurin Israelin ulkopuolinen juutalaisyhteisö pitää huolen siitä, että voittaa kumpi ehdokas hyvänsä, Israelin tukeminen pysyy ensisijaisena.

    Euroopan Uniolle Bidenin jälkeinen suurvalta merkitsee suuntaa huonompaan. ”America first” -periaate tulee vallitsevaksi on voittaja sitten kumpi tahansa. Trumpin tapaus on seposelvä, niin pontevasti hän toitotti jo aiemmin sitä, ettei Eurooppa voi ikuisesti hyötyä Yhdysvaltain sotilasmahdista Natossa ilman omia paljon nykyistä suurempia ponnisteluja. Ne Nato-maat, jotka eivät täytä puolustusmenojensa osalta sotilasliiton ehtoja, eivät saa myöskään Naton suojaa, kuuluu Trumpin uhkaus. Onneksi ryssänrajamaa Suomi on tässä asiassa hoitanut tonttinsa aina hyvin.

    Mutta myös Kamala Harrisin kaudella siirtyy painopiste pakostakin Atlantilta ja Euroopasta Tyynenmeren alueelle. Jos hänen uskollisimmasta tukijastaan Barack Obamasta, loistavasta puhujasta mutta ulkopoliittisesta älykääpiöstä, tulee hänen korvaankuiskaajansa, siitä ei Euroopalle hyvää seuraa.

    Valitaan Valkoiseen taloon kumpi hyvänsä, Euroopan löperyys on saatava loppuun ja riippuvuus Yhdysvalloista pienenemään. Se muuttaa myös Eurooppaa. Kun rahat joudutaan uhraamaan maanpuolustukseen, sosiaaliturva laskee Yhdysvaltain tasolle niin kuin Suomessa on käymässä.

    Kolumnin kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija.

    Lisää aiheesta
    • Tästä vuoden 2018 Kanadan G7-kokouksen kuvasta tuli yksi Donald Trumpin ensimmäisen presidenttikauden symboleista. Muut suuret teollisuusmaat yrittivät liittokansleri Angela Merkelin johdolla epätoivoisesti löytää yhteistä säveltä oikukkaan kiinteistömiljardöörin johtaman Yhdysvaltojen kanssa.

      Politiikka ja talous | Kaikkien kanssa pärjätään, mutta Trumpin kanssa pärjätään kaikkein huonoimmin − siitä EU voi syyttää vain itseään

      Tilaajalle
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Purra: Bryssel ja ilmastokiihko metsiemme uhkana

    • 4

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 5

      Siivekkäiden sanomaa

    • 6

      Ympäristö | Asiantuntijalta: Rappeutunut maa elvytettävä takaisin eloon – osaamista ennallistamiseen on

    • 7

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa