Lukijalta: Suomea on johdettava – päättäjien osoitettava oikeaa johtajuutta

Suomen teollistaminen alkoi autonomian aikana. Tärkeä tapahtuma oli skotti James Finlaysonin tulo Tampereelle 1800-luvun alussa. Keisari Aleksanteri I halusi valtakuntaansa tekstiiliteollisuutta. Hän lähetti Finlaysonin Tampereelle, jossa oli koskivoimaa ja ympäristössä työvoimaa. Keisari tuki häntä muun muassa lainalla.

Tampereen historia on varhainen esimerkki valtiovallan tahdon merkityksestä kehityksessä ja kasvussa. Resurssejakin löytyy jos on tahtoa.

Tuossa esimerkissä tulee esiin monia tekijöitä, joiden ansiosta Suomi kehittyi köyhästä maatalousyhteiskunnasta teollisuusvaltaiseksi hyvinvointivaltioksi noin 200 vuodessa. Mainittujen tuotannontekijöiden – koski- ja työvoima – lisäksi Suomessa 1800-luvun kuluessa hyvin tärkeiksi tulivat puuraaka-aine ja korkeatasoinen koulutus.

Suomen talous vahvistui ja sen mukana myös kulttuuri. Tämä mahdollisti itsenäisen Suomen.

Miten nyt on asioiden laita?

Houkuttelevia tuotannontekijöitä on enemmän nyt kuin 1800-luvulla. Näitä ovat ainakin mineraalit, liikenneinfrastruktuuri, energia kokonaisuutena, yritystason teollinen osaaminen ja kehittynyt maatalous. Kehityksen tuloksena tähän kategoriaan tulleet oikeusvaltioperiaate, yhteiskuntarauha ja koulutus ovat nyt vallassa olevan politiikan uhkaamia mutta säilytettävissä oikealla politiikalla.

1800-luvun esimerkissä tärkein asia on se, että kehitys tämän kokoisessa maassa vaatii otollisten tuotannontekijöiden lisäksi valtiojohdolta näkemystä, johtamista ja resurssien osoittamista. Tätä periaatetta on Suomessa myöhemminkin noudatettu.

Nyt tämä kuitenkin puuttuu meiltä. Johtamista eivät ole leikkaukset, heikompien kyykyttäminen, kannattajien kosiskelu, rasismi, some-kirjoittelu, ulkomaisten investointien odottelu. Puheissa tekeminen ei riitä mutta oikeilla puheilla kylläkin johdetaan. Meillä olisi kyllä hyviä esikuvia johtamisen alueella myös itsenäisyyden ajalta.

Osmo Nieminen

Helsinki