Lukijalta: Tekoäly murentaa hyvinvointivaltion pohjaa

Tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset loistavat poissaolollaan poliittisesta keskustelusta. Kyse on koko Suomen yhteisestä edusta. Tekoälyn nopea yleistyminen muuttaa Suomea tavalla, johon emme ole valmistautuneet.

Suomi on rakentanut menestyksensä vakaudelle ja ennakoitavuudelle, mutta nyt muutos on niin nopeaa, että perusta horjuu koko maassa, myös alueilla, joilla palveluja on jo valmiiksi niukemmin.

Työelämässä tekoäly kohdistuu erityisesti korkean tuottavuuden asiantuntijatehtäviin, jotka ovat olleet verotulojen ja eläkemaksujen selkäranka.

Rakennemuutos näkyy jo nyt hälyttävänä nuorisotyöttömyytenä. Korkeakoulutetut vastavalmistuneet kamppailevat löytääkseen töitä, sillä yritykset eivät enää palkkaa uraansa aloittavia entiseen tapaan. Kun tekoäly hoitaa rutiininomaiset asiantuntijatehtävät, nuorilta katoaa luontainen polku osaamisen kerryttämiseen.

Jos arvo syntyy jatkossa yhä enemmän automaatiosta eikä ihmistyöstä, nykyinen verojärjestelmä ei kanna, verotus on uudistettava täysin.

Päätöksenteossa muutos on jyrkkä, kun viranomaiset siirtävät ratkaisuvaltaa ulkomaisille tekoälyjärjestelmille. Kelan päätös hyödyntää amerikkalaista tekoälyä etuuskäsittelyssä on tästä varoittava esimerkki. Jos kansalainen ei tiedä, millä perusteella hänen asiansa ratkaistaan, eikä viranomainen voi täysin selittää järjestelmän logiikkaa, luottamus hallintoon murenee.

Vastuu jää Suomeen, mutta todellinen valta siirtyy järjestelmiin, joita emme itse hallitse. Tämä sotii avoimuuden periaatteita ja yhteiskuntamme luottamusta vastaan.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on välttämätön, jotta koko maa pysyy asuttuna ja elinvoimaisena työn murroksesta huolimatta. Meidän on luotava järjestelmä, joka turvaa pärjäämisen ja kannustaa aktiivisuuteen silloinkin, kun perinteinen ansiotyö ei enää riitä kantamaan järjestelmää.

Jos emme uudista yhteiskunnan rakenteita ajoissa, annamme hallitsemattoman muutoksen päättää puolestamme.

Heikki Heinonen

Joensuu