Lukijalta: Ennallistamisasetuksesta on tehty turhaan mörkö – metsissä ennallistaminen on helppo toteuttaa

Toisin kuin Suomessa on ajateltu, kivennäismaan metsissä ennallistamisasetuksen toteuttaminen ei tuo kustannuksia, vaan auttaa meitä sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon.

Ennallistamisasetus ei vaadi meitä ennallistamaan metsää luonnontilaan, vaan parantamaan talousmetsien kuntoa ja kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa. Tämä voidaan toteuttaa lisäämällä metsien monipuulajisuutta ja puuston kerroksellisuutta.

Kun jo nykyisin yksipuolinen kuusimetsä on kirjanpainajien uhkaama, se tulee ennallistamisasetuksen lähtökohdista muuttaa useita puulajeja sisältäväksi ja erirakenteiseksi. Se vähentää merkittävästi kirjanpainajien uhkaa.

Suomessa useimmilla metsätyypeillä elää vähintään kuusi eri puulajia. Mänty, kuusi, koivut, haapa, raita ja pihlaja kuuluvat lähes jokaiseen metsikköön, toisinaan vielä usea muukin puulaji. Monimuotoisuus lisääntyy.

Useita puulajeja ja eri kokoisia puita sisältävä metsä kestää kaikkia metsätuhoja paremmin kuin yksipuolinen. Eikä puuntuotos vähene vaan usein jopa lisääntyy. Metsänomistajan talous kiittää. Ja erityisen paljon kiittää metsäluonto, maisema ja virkistyskäyttö.

Käytännön siirtymistä yksipuolisista jaksollisista talousmetsistä kohti erirakenteisia sekametsiä on kokeiltu ja vaikutuksia seurattu. Yksi koekohde on Heinävedellä, jossa on seurattu muun muassa ennallistamishakkuiden vaikutuksia metsälinnustoon. Vaikutuksista on kirjoitettu Luonnon Tutkija -lehden vuoden 2025 ensimmäisessä numerossa tarkemmin, mutta selkeä johtopäätös on, että esimerkiksi metsäkanalinnut, hömötiainen ja kuukkeli pärjäävät ennallistamishakkuiden kanssa samalla alueella.

Ennallistamisasetuksesta on Suomessa tehty turhaan mörkö. Asetuksen toteuttaminen on ainakin metsissä halpaa ja lopputulos laajasti hyödyllinen.

Risto Sulkava