EU:n ennallistamisasetus on loppusuoralla ‒ ainakaan virkamiehiltä eivät lähivuosina työt lopu

Helmikuun lopussa EU-parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen. Hetkinen, siis minkä, EU:ssa on niin paljon lakiesityksiä... Oliko tämä se, jossa Suomen luonto palautetaan 1950-­luvulle ja homma joko maksaa tai tuottaa monta miljardia euroa?

Pitkään väännetyssä asetustekstissä ollut viittaus 70 vuoden takaiseen tilanteeseen poistettiin viime kesänä, mutta mieleen ehti iskostua suomifilmien Suomi, jossa heinät ovat seipäillä ja metsätyöt tehdään hevosella. Tietyn vertailuvuoden sijasta asetuksessa puhutaan luontotyyppien levinneisyydestä jäsenmaiden maankäytön historiassa.

Huhtikuussa ennallistamisasetus vaatii vielä unionin jäsenmaiden neuvoston hyväksynnän. Jos taakse ei tule riittävää enemmistöä, käsittely siirtyy kesäkuun EU-vaaleissa valittavalle uudelle parlamentille. Jos taas neuvosto näyttää vihreää (!) valoa, jäsenmaat alkavat suunnitella ennallistamisasetuksen kansallista toimeenpanoa.

Yksi asia on varma: virkamiehiltä eivät työt lopu.

Tapio järjesti ennallistamisasetuksesta webinaarin, joka keräsi satoja kuulijoita. Vähintään yhtä kiinnostava kuin seminaarin esitykset ja paneelikeskustelu oli vilkas kommenttiraita chatin puolella.

Lyhyesti: Ennallistamisasetus ei koske pelkästään metsiä, mutta niitäkin se koskee, hehtaaritasolla varsinkin turvemaita. Ennallistamisasetus sitoo EU:n jäsenmaita mutta ei yksittäisiä maanomistajia.

Vaikka metsänomistajalle toimet ovat vapaaehtoisia, riskinä on niin sanottu harmaa suojelu. Lainaus chatista: ”Olisi aivan mahtavaa, jos arvokkaat luontokohteet tunnistettaisiin paremmin ja jätettäisiin kokonaan hakkaamatta. [--] Tämän toivoisin näkeväni myös jokaisen metsäyhtiön strategiassa. Eli sen, ettei enää ostettaisi puuta ennallistamisen tarpeessa olevilta kohteilta eikä etenkään kohteilta, joilla tehtävät metsänhoitotoimet johtavat lähitulevaisuudessa ennallistamistarpeeseen.”

”Ennallistaminen” pitää sanana sisällään aktiivista tekemistä läppärillä ja kaivinkoneella. ”Ennallistuminen”, esimerkiksi jonkin puustoisen suon silleen jättäminen, olisi halvempaa ja kenties yhtä tehokasta.

Käytännössä kyse on luonnon monimuotoisuuden ja ilmastokestävyyden lisäämisestä.

Chatin puolella kyseltiin, miten ennallistaminen eroaa talousmetsien luonnonhoidosta, jolla on metsänomistajien keskuudessa laaja tuki. Omaehtoiset, tehokkaasti vaikuttavat toimet kun on helpompi hyväksyä kuin ylhäältä määrätyt pinta-alaprosentit.