Joukko EU-maita yrittää Belgian johdolla torpedoida ennallistamisasetuksen − Saksa avainasemassa, mitä tekee Suomi?

EU:n jäsenmaiden neuvoston pitäisi huhtikuun alussa hyväksyä parlamentin ja komission kanssa valmiiksi neuvoteltu esitys ennallistamisasetuksesta.

Periaatteessa kyse on lainsäädäntöprosessin viimeisestä muodollisuudesta. Nyt kuitenkin yksi EU:n vihreän siirtymän ohjelman (green deal) avainlaeista saattaa tyssätä viime metreillä.

Puheenjohtajamaa Belgian diplomaattilähteiden mukaan asetusta vastustavien ja tyhjää äänestävien joukko olisi kasvamassa niin suureksi, että se pystyy torpedoimaan esityksen.

Saksan hallitus saattaa äänestää tyhjää. Jos näin käy, myös Belgia äänestäisi MT:n lähteen mukaan tyhjää. Ennallistamisasetus on Belgian maataloudelle kriittinen kysymys.

Esityksen kaatamista masinoi yhdessä Belgian kanssa Hollanti, missä vaalit voittanut oikeistopopulisti Geert Wilders yrittää muodostaa hallitusta viljelijäpuolue BBB:n kanssa.

Belgialaislähteet laskevat, että viisi maata äänestäisi esitystä vastaan. Nämä maat olisivat Italia, Alankomaat, Puola, Ruotsi ja myös Suomi. Jos sekä Saksa että Belgia äänestäisivät tyhjää, asetusesitys palautuisi uudelleen neuvoteltavaksi.

”Minun on vaikea kuvitella, että Belgia ja Saksa äänestäisivät tyhjää”, puoltajamaiden leiriä edustava diplomaattilähde korostaa. MT:n Berliinin hallituslähteistä osa korostaa, että Saksa äänestää puolesta ja joidenkin mukaan asia olisi edelleen auki.

Suomi ei ilmeisesti ole vielä lukinnut kantaansa. Ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) ei halunnut laajemmin kommentoida asiaa, mutta linjasi MT:lle lähettämässään tekstiviestissä näin:

”Suomi pyrkii edistämään tavoitteidemme mukaisia lisämuutoksia, jos siihen avautuu mahdollisuus, näin myös ennallistamisasetuksessa.”

Asetus on tarkoitus hyväksyä 12. huhtikuuta. Jos sen taakse ei saada riittävää enemmistöä, käsittely siirtyy kesäkuun EU-vaaleissa valittavalle uudelle parlamentille. Kukaan ei vielä osaa sanoa, millä muutoksilla esitys voisi syksyllä mennä läpi. Asetusta kaataville maille, erityisesti Saksalle ja Belgialle, oleellisinta on, ettei asetusta hyväksytä ennen EU-vaaleja.

Ennallistamisasetus on yksi Ursula von der Leyenin johtaman EU-komission kärkihankkeista. Kuva: Christophe Licoppe

Oikeistoryhmät yrittivät vielä parlamentin lopullisessa äänestyksessä 27. helmikuuta kaataa jo valmiiksi neuvotellun ennallistamisasetuksen. Se kuitenkin hyväksyttiin niukalla enemmistöllä. Asetusta vastustanut parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeistolainen EPP, ei pystynyt pitämään rivejään yhtenäisinä.

EPP:n Henna Virkkunen (kok.) vastusti asetusta vielä heinäkuussa 2023, mutta äänesti nyt sen puolesta.

”Esitys meni niin paljon oikeaan suuntaan, siihen tuli näitä kansallisia joustoja, että sen saattoi hyväksyä. Hylkäys olisi ollut viesti siitä ettei, itse asia, eli luonnon monimuotoisuus ole tärkeä”, puhelimitse Bukarestin EPP-kokouksesta tavoitettu Virkkunen perustelee.

EU-parlamentin Uudistuva Eurooppa -ryhmään (Renew) kuuluva Elsi Katainen (kesk.) äänesti lopullista asetusesitystä vastaan muutoksista huolimatta.

Hän ei usko, että laki tyssäisi jäsenmaiden neuvostoon. Katainen perää kuitenkin pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselta selkeää linjausta siitä, kannattaako Suomi asetusta vai ei. Jäsenmaiden neuvoston yleisnäkemystä Suomi vielä vastusti kesäkuussa 2023.

”Kaatuu tai ei, molempien vaihtoehtojen kanssa voidaan elää”, Katainen linjaa.

”Oleellista on se, miten uusi komissio suhtautuu kansallisiin ohjelmiin. Minä lasken sen varaan, että uusi komissio ei ole niin äärivihreä kuin nykyinen”, hän lisää.

Ennallistamisasetuksen mukaan vähintään 30 prosenttia huonokuntoisista metsistä, niityistä, kosteikoista ja joista, pitää ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoite nousee 60 prosenttiin 2040 ja 90 prosenttiin 2050. Natura-alueet ovat ennallistamisessa etusijalla vuoteen 2030 saakka.

Asetukseen saatiin ”hätäjarru”, jonka mukaan maataloutta koskevista tavoitteista voidaan poikkeusoloissa väliaikaisesti luopua. Suomelle ennallistamislaki on haastava muiden muassa siksi, että se rajoittaa turvemaalle kohdistuvaa maa- ja metsätaloutta.