Ennallistamisasetus hyväksyttiin EU:ssa – tätä se tarkoittaa metsänomistajalle

EU:n ennallistamisasetuksen seuraavat väännöt käydään kunkin jäsenmaan kotikentillä.

Toimeenpano perustuu merkittäviltä osin kansallisiin ennallistamissuunnitelmiin. Siksi vielä on mahdoton arvioida yksityiskohtaisesti asetuksen käytännön vaikutuksia yksittäisen metsänomistajan kannalta.

Euroopan parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen tiistaina. Lopputulos on saavutettu Euroopan komission, parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Myös neuvoston pitää vielä hyväksyä asetus.

Asetuksen sisältö lyötiin lukkoon jo viime marraskuussa, eikä tiistain äänestys muuttanut sanamuotoja tai sisältöä. Äänestyksessä 329 äänesti puolesta, 275 vastaan ja 24 oli poissa.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajaa Mikko Tiirolaa äänestystulos jäi harmittamaan.

”Olisi tarvittu 28 meppiä, että asia olisi jäänyt pöydälle ja se olisi päätynyt uusiin neuvotteluihin. Ehkä parlamentin isoimmat ryhmät eivät lähteneet kaatamaan ehdotusta, koska ne laskevat kansallisten joustojen estävän kohtuuttomuudet”; Tiirola sanoo.

Tiirolan mukaan asia on kansallisesti niin merkittävä, että Suomen pitää ymmärtää käyttää kaikki joustomahdollisuudet.

”Nyt ei pidä asettaa omia kansallisia henkseleitä, vaan hyödyntää kaikin keinoin asetukseen sisällytettäviä joustoelementtejä”, Tiirola sanoo.

Tiirolan viesti metsänomistajille on se, että nyt välittömästi asetuksesta ei seuraa pakottavasti metsänomistajille mitään, koska ensiaskeleena on kansallisen ennallistamissuunnitelman tekeminen. Asiat tarkentuvat siinä.

Asetus vaatii toimia esimerkiksi isoilla pinta-aloilla turvemaita. Neuvottelujen lopputuloksena jäsenmaiden tulee ennallistaa vähintään 30 prosenttia ojitetuista, maatalouskäytössä olevista turvemaista vuoteen 2030 mennessä, 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Ennallistettavista alueista tietty osa tulee vettää. Turvemaiden vettäminen on vapaaehtoista viljelijöille ja yksityisille maanomistajille.

””Ennallistamisvelvoitteet koskevat jäsenvaltiota, eivät yksityisiä metsänomistajia, mutta juuri siksi aidon vapaaehtoisuuden varmistaminen kansallisen toimeenpanon toteutuksessa on oleellista. Toimet voivat olla muodollisesti vapaaehtoisia, mutta riski harmaaseen suojeluun tulee esimerkiksi puukaupan kautta.”

”Emme tietenkään kiistä luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen tärkeyttä. Julkaisimme juuri MTK:n ja SLC:n yhteisen monimuotoisuuden tiekartan. Olemme valmiita hakemaan jäsenkuntamme kanssa ratkaisuja, mutta niissä pitää kunnioittaa omistusoikeutta, vapaaehtoisuutta ja hyödyntää markkinamekanismeja.”

Metsien osalta jäsenmaiden on muun muassa huolehdittava, että lintujen, lahopuun, eri-ikäisten metsien ja orgaanisen hiilen määrä kasvaa.

”Indikaattoreihin liittyy hieman kansallista valinnanvaraa, koska kaikille pakollisen metsälintuindikaattorin lisäksi kunkin jäsenvaltion on valittava parannettavaksi seitsemästä indikaattorivaihtoehdosta kuusi. Erityisen olennaista on, miten kullekin indikaattorille määritellään niin sanottu tyydyttävä taso osana kansallista ennallistamissuunnitelmaa. Se, mitä ja miten paljon pitää tehdä, riippuu tietysti siitä, mistä lähdetään liikkeelle ja mitä tavoitellaan ja missä mittakaavassa toimia on tehtävä tuon eron poistamiseksi, arvioi juristi Anna-Rosa Asikainen MTK:sta.

Asikainen painottaa, että yksittäiselle yksityismetsänomistajalle tulevat käytännön vaikutukset riippuvat merkittävällä tavalla kansallisen toimeenpanon valinnoista ja siitä, millaisia alueita kukin omistaa.

”Asetuksen toimeenpano alkaa kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisella. Se vienee komission kommenttikierros huomioiden kaikkinensa aikaa 2–3 vuotta.”