• Euroopan parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen – näin suomalaismeppien äänet jakautuivat

    Euroopan parlamentti äänesti tänään ennallistamisasetuksen hyväksymisestä.
    Ennallistamisasetuksen tavoite on parantaa luonnon tilaa muokkaamalla elinympäristöjä niiden alkuperäiseen tilaan.
    Ennallistamisasetuksen tavoite on parantaa luonnon tilaa muokkaamalla elinympäristöjä niiden alkuperäiseen tilaan. Kuva: Timo Heikkala
    Metsä|Metsäpolitiikka
    27.2.202413:42
    Anniina Jokinen

    Euroopan parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen tänään tiistaina äänin 329 puolesta, 275 vastaan ja 24 poissa. Kyseessä oli äänestys asetuksen lopullisesta muodosta. Lopputulos on saavutettu Euroopan komission, parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston välisissä kolmikantaneuvotteluissa.

    Suomalaismepeistä Sirpa Pietikäinen (kok.), Henna Virkkunen (kok.), Nils Torvalds (r.), Eero Heinäluoma (sd.), Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Silvia Modig (vas.), Alviina Alametsä (vihr.), Heidi Hautala (virh.) ja Ville Niinistö (vihr.) kannattivat asetusta.

    Teuvo Hakkarainen (ps.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Elsi Katainen (kesk.) ja Mauri Pekkarinen (kesk.) vastustivat asetusta. Kokoomuksen Petri Sarvamaa ei ollut läsnä äänestyksessä.

    Oikeistolainen ERC-ryhmä halusi viime metreillä esittää muutoksia asetukseen tai kaataa sen kokonaan. Ehdotus asetuksen kaatamisesta hylättiin. Myös ehdotus ECR:n ajamista uusista muutoksista hylättiin.

    Seuraavaksi jäsenmaiden neuvoston tulee hyväksyä ennallistamisasetus. Asetus astuu voimaan 20 päivää sen hyväksymisen jälkeen.

    Juttua muokattu 27.2.2024 kello 14.18. Lisätty suomalaismeppien äänestystulokset.

    Lisää aiheesta
    • EU:n ennallistamisasetusta pidetään huonona sekä suomalaisen metsä- että maatalouden kannalta.

      Ympäristö | Laitaoikeisto yrittää vielä kaataa ennallistamislain EU-parlamentissa − vihreät ja ympäristönsuojelijat kauhuissaan

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin