Asiantuntijalta: Kestävä tuulivoiman etäisyyssääntely vahvistaa Suomen turvallisuutta ja talouskasvua

Kotimaista uusiutuvaa energiaa rakennetaan, koska sähköntuotannon lisäämisen ohella se vahvistaa Suomen turvallisuutta ja taloutta. Jo nyt neljännes sähköstämme tulee tuulivoimasta, ja yli 75 prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista on rakennettu ilman valtion taloudellista tukea.

Kotimaista, uusiutuvaa sähköntuotantoa kannattaa rakentaa lisää, sillä se vähentää riippuvuuttamme tuontienergiasta, tuo työpaikkoja ja luo talouskasvua.

Kotimaisella sähköntuotannolla on myös olennainen rooli turvallisuuden varmistamisessa, mikä on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Sähkön merkityksen huomaa jokainen heti, kun virtaa ei ole totuttuun tapaan saatavilla, ja Euroopan sodan keskellä tarve omalle energiantuotannolle on entistä selvempi.

Vahva energiajärjestelmä on hajautettu: arjen turvallisuus ja sähköjärjestelmän kriisinkestävyys kasvavat, kun tuotanto on pienemmissä yksiköissä eri puolilla Suomea.

Kehitykseen liittyy myös luopuminen fossiilisista polttoaineista, mikä on ollut suomalaisille hyödyllistä: päästöt ovat vähentyneet ja sähkön hinta pysynyt kohtuullisena. Suomessa oli toissa vuonna Euroopan toiseksi edullisin sähkönhinta, ja viime vuonna kolmanneksi edullisin. Tässä jäimme jälkeen vain naapureistamme Ruotsista ja Norjasta.

Tasainen tuotanto ympäri Suomen tarkoittaa tasaisempia sähkön hintoja ja vahvempaa sähköjärjestelmää.

Hajautettuun energiantuotantoon on Suomessa hyvät olosuhteet ja paljon tilaa. Nykyisen pohjoispainotteisen sähköntuotannon rinnalle tarvitaan lisää kapasiteettia itäiseen ja eteläiseen Suomeen sekä merialueille.

Suomen hallituksen alueidenkäyttölakiin nyt linjaama 1 250 metrin kiinteä etäisyys tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä tulee kuitenkin estämään tuulivoimarakentamisen Etelä-Suomessa ja teollisuusalueilla.

Tuulivoiman tällä hetkellä käytössä oleva etäisyyssääntely perustuu kiinteän etäisyyden sijasta todellisiin vaikutuksiin, ennen kaikkea siihen, ettei voimaloiden ääni tai valon ja varjon vaihtelu ylitä sallittuja raja-arvoja asunnon pihamaalla. Tämä on toimiva menettely, sillä se mahdollistaa myös teknologian kehityksen.

Tuulivoimalat voivat kehittyä, mutta vaikutusten on silti pysyttävä sallituissa rajoissa.

Menettely tukee myös sitä, että tuulivoimalle sopivien paikkojen löytäminen on mahdollista niistäkin osista Suomea, jossa asutusta on enemmän.

Uusiutuvan energian ratkaisut ovat merkittävä talouden ja työllisyyden lähde.

Uudet teolliset, sähköä raaka-aineekseen tarvitsevat investoinnit eivät perustu fossiiliseen energiaan, vaan puhtaaseen sähköön. Kyse on myös vaihtotaseesta: tuotammeko energian puhtaasti kotimaassamme, vai tuommeko energian ulkomailta.

Eurooppa on matkalla kohti vetytaloutta ja Suomella on mahdollisuus kasvaa vetytalouden kärkimaaksi esimerkiksi vihreän vedyn, e-metaanin ja -metanolin sekä ammoniakin tuotannossa. Samalla voimme vahvistaa huoltovarmuuttamme synteettisillä kotimaisilla polttoaineilla.

Vahva vetytalouden kotimarkkina avaa tietä teknologisen huippuosaamisen kehittymiseen ja korkean lisäarvon työllisyyteen. Nämä investoinnit ja menestys eivät kuitenkaan toteudu ilman merkittävää tuulivoiman lisärakentamista.

Jos Suomi haluaa pitää kiinni kotimaisesta tuulivoimatuotannosta, tulee meidän pitää kiinni myös tarkoituksenmukaisesta, todellisiin vaikutuksiin perustuvasta sääntelystä tuulivoimalle. Olemassa oleva sääntely on ollut toimiva ja tuulivoimalat sijoitetaan jo nyt etäisyydelle, josta ei synny kohtuutonta haittaa.

Sääntelyn kehittämisessä olisi viisasta löytää keinot, jolla tuoda tuulivoimarakentamista lähemmäs jo rakennettua ympäristöä nimenomaan teollisuusalueille. Se tukisi Suomen taloutta, turvallisuutta ja ympäristöä, eli kaikkia niitä syitä, joiden vuoksi kotimainen uusiutuva energia on meille tärkeää.

Anni Mikkonen

toimitusjohtaja

Heikki Peltomaa

hallituksen puheenjohtaja

Suomen uusiutuvat ry