
Petteri Orpon (kok.) hallitus on perääntymässä tuulivoimaloiden suojaetäisyyden kasvattamisessa. Keskeinen seikka on voimaloiden etäisyys lähimpään asutukseen.
”Lausuntokierroksella ollut versio oli lausuntopalautteen perusteella etäisyyssääntelyyn suhteen liian tiukka. Etäisyyssääntelyn lopullisesta muodosta käydään paraikaa keskusteluja”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kommentoi.
Alkuperäisessä versiossa esitettiin, että vähimmäisetäisyyttä asutuksesta maakuntakaavojen tuulivoima-alueiden ulkopuolella olisi ollut kahdeksan kertaa tuulivoimalan korkeutta vastaava metrimäärä.
Multalan mukaan Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut lisäämään tuulivoimarakentamisen sääntelyä.
”Toteutamme sääntelyä, joka lisää tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä, mutta samaan aikaan ei estä sähköntuotannon tarvittavaa lisärakentamista”, Multala kommentoi.
Tuulivoimaa saa rakentaa Suomessa tällä hetkellä keskimäärin vajaan kilometrin päähän lähimmästä asutuksesta, kerrotaan Suomen uusiutuvat ry:stä. Paikasta ja voimaloista riippuen etäisyys asutuksesta asettuu nykylainsäädännöllä noin 800–1 000 metrin päähän asutuksesta.
”Suomessa etäisyys asutukseen määritetään ääniohjearvojen ja mallinnuksen yhdistelmällä. Eli valtioneuvoston asetuksessa tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista määritetään, mitä äänentasoa voimaloiden ääni ei saa ylittää asuntojen pihamaalla”, Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen toteaa.
Mikkosen mukaan tuulivoimaloille ei sallita pihamaalla yhtä kovaa ääntä kuin muille ihmistoiminnoille, kuten teollisuuden tuotannolle, liikenteelle tai rakennustyömaille.
”Toteutamme sääntelyä, joka lisää tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä, mutta samaan aikaan ei estä sähkön tuotannon tarvittavaa lisärakentamista.”
Ympäristöministeri Multala kertoo, että hallitus on jo kiristänyt tuulivoimahankkeisiin liittyvää sääntelyä.
”Olemme ulottamassa velvollisuuden ympäristövaikutusten arvioinnista viiden voimalayksikön hankkeisiin ja tuomassa lakiin purku- ja ennallistamisvelvoitteen käytöstä poistettavaan tuulivoimaan.”
Multalan mukaan nykyisellään ei ole olemassa kansallista sääntelyä siitä, millä etäisyydellä tuulivoiman pitää olla lähimmästä asutuksesta.
”Tällä hetkellä asiaa arvioidaan tilannekohtaisesti kunkin hankkeen kohdalla. Alueidenkäyttölain uudistuksen yhteydessä päivitetään myös edellytyksiä tuulivoiman kaavoitukselle.”
”Lausuntokierroksella ollut versio oli lausuntopalautteen perusteella etäisyyssääntelyyn suhteen liian tiukka.”
Hallituspuolue perussuomalaiset on suhtautunut avoimen kriittisesti tuulivoimaan. Jakautuvatko näkemykset asiassa hallituksen sisällä?
”Kuten on tavallista, hallituspuolueilla on lain yksityiskohdista erilaisia näkemyksiä. Etäisyyssääntelyyn sovittiin palattavan lausuntokierroksen jälkeen, ja näin nyt tehdään. On tärkeää, että jo aiemmin olemme hallituksessa uudistaneet lunastuslain, joka parantaa maanomistajien saamia korvauksia tuulivoimarakentamisesta”, Multala vastaa.
Sari Multala korostaa, että kaavoituksella määritellään tuulivoiman sijoittuminen niin nyt kuin tulevaisuudessakin.
”Kaavaa valmisteltaessa arvioidaan paikan sopivuutta tuulivoimarakentamiselle ja sen suhdetta alueen muihin toimintoihin, kuten asumiseen. Hallituksen on tarkoitus lisätä maakuntakaavan merkitystä tuulivoimarakentamista ohjaavana kaavana, ja siten tuoda tuulivoiman sijoittumista koskeva vaikutusten arviointi ja päätöksenteko enemmän ylikunnalliselle tasolle.”

Suomen uusiutuvien Anni Mikkonen varoittaa, että etäisyyssääntelyn kiristäminen voisi karkottaa uudet tuulivoimainvestoinnit Suomesta.
”Konsulttiyritys FCG arvioi syksyllä 2024 ympäristöministeriölle eri etäisyyksien vaikutusta tuulivoimarakentamiseen ja teollisuuden tarvitsemaan sähkönlisäystarpeeseen. FCG:n raportin mukaan jo 1,5 kilometrin vähimmäisetäisyys aiheuttaisi merkittäviä rajoitteita uusille tuulivoimahankkeille”, Mikkonen tähdentää.
”Selvityksen mukaan puhtaan teollisuuden vaatima sähkön lisäystarve ei vaarannu, mikäli etäisyydeksi asetetaan 800–1000 metriä.”
Myös EK on aiemmin varoittanut, ettei tuulivoiman etäisyysvaatimuksia pitäisi kiristää nykyisestä, jotta tuulivoimainvestoinnit eivät jatkossa kierrä Suomea.
Multalan mielestä Suomen uusiutuvat ry:n ja EK:n esiin tuomat huolet ovat aiheellisia.
”Tämä on relevantti uhka, jota puoltavat myös asiasta tehdyt asiantuntijaselvitykset. Sopivaa sääntelyratkaisua haetaan. On syytä huomata, ettei ole kyse pelkästä tuulivoimasta, vaan kaikista sen välillisesti mahdollistamista investoinneista. Monet Suomeen suunnatut investoinnit edellyttävät toteutuakseen puhtaan sähkön tarjontaa”, Multala muotoilee.
Suomessa tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on vuositasolla noin 25 prosenttia.
”Tuulivoimatuotannon lisääntyminen on osaltaan mahdollistanut energiamurroksen, jossa fossiilisesta tuotannosta siirrytään fossiilivapaaseen sähköntuotantoon. Tuulivoiman lisääminen mahdollistaa sähköintensiivisen teollisuuden investoinnit Suomeen”, ministeri summaa.