Pihtiputaalla on paraikaa selvityksessä viisi uutta tuulivoima-aluetta, joihin nousisi 79‒110 voimalaa. Ympäryskunnat mukaan laskien selvityksessä on jopa tuhat voimalaa, Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen kertoo. Kuva: Petteri Kivimäki
”Ensin tuli kauhua, itkua ja parkua: Sitten sisuunnuttiin” ‒ kyläläiset nousivat kapinaan tuulimyllyjä vastaan
Tuulivoimasta toivotaan syrjäseudulle rahasampoa, mutta osaa ajatus ei miellytä.Pihtipudas
Lestijärven Yli-Lestin kylämaisemaan on noussut tuulivoimaa. Tuulivoimarakentamista selvitetään myös monissa muissa kunnissa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Keski-Suomen harvaan asutulla rajaseudulla. Kuva: Petteri KivimäkiPohjoisen Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan rajaseudulla kohistaan tuulivoimasta. Eikä mikään ihme, sillä jos Pihtiputaan kunnantalolta piirtäisi harpilla noin 50 kilometrin laajuisen ympyrän, mahtuisi sen sisälle jopa tuhat uutta selvityksessä olevaa voimalaa.
”Myös kaikissa naapurikunnissa on vireillä tuulivoimaselvityksiä”, Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen kertoo.
Pihtiputaan naapurikuntia ovat Haapajärvi, Keitele, Kinnula, Pielavesi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Viitasaari.
Kunnanjohtaja suhtautuu tuulivoimaan myönteisesti.
”Paljon mietitään, mitä paikallisesti voitaisiin tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vahvuutemme liittyvät laajoihin asumattomiin alueisiin, jotka mahdollistavat muun muassa tuuli- ja aurinkovoimarakentamista”, Kinnunen sanoo.
”Paljon mietitään, mitä paikallisesti voitaisiin tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.”
Tuulivoimalat jauhavat kunnalle myös kaivattuja verotuloja.
”Pihtiputaalla on toiminnassa yksi tuulivoima-alue Ilosjoella. Seitsemän voimalaa siellä tuovat hieman alle 200 000 euroa vuodessa, joka on tämän kokoiselle kunnalle merkittävä lisätulo.”
”Tuulivoimasta saatavien verotulojen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään, kun valtiontukijärjestelmää ollaan uudistamassa siten, että syrjäisyyden merkitys tuille pienenee.”
Pihtiputaan aluearkkitehti Helena Raatikainen katsoo, että tuulivoimarakentaminen sysäisi liikkeelle vihreää siirtymää seudulla laajemminkin.
”Alueen tuuli- ja aurinkovoimapotentiaalin hyödyntäminen kestävällä tavalla on edellytyksenä alueelliselle vetytaloudelle ja sille, että pääsemme osaksi vihreää siirtymää.”
Raatikainen arvioi, ettei merkittävä osa selvityksessä olevista tuulivoimahankkeista toteudu.
”Kun ympäristövaikutusten arvioinnit viedään läpi, on rakennettavien voimaloiden määrä yleensä huomattavasti pienempi.”
Joulukuussa julkistettiin selvitysraportti valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi. Siinä ehdotettiin, että tuulivoimaloiden kiinteistöverosta puolet otettaisiin huomioon, kun lasketaan kuntien verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta.
”Tuulivoimakuntien kannalta se olisi tietenkin kielteinen asia. Tällainen keskustelu ei lisää kannusteita investointeihin kunnissa, kun väistämättä myös voimaloista aiheutuvat haitat jäävät kuntiin”, Kinnunen toteaa.
”Kun ympäristövaikutusten arvioinnit viedään läpi, on rakennettavien voimaloiden määrä yleensä huomattavasti pienempi.”
Pertti Pasanen, Soile Argillander, Raija Korpelin, Arja Argillander ja Erkki Korpelin vastustavat tuulivoiman tuloa kotiseudulleen Elämäjärven ja Peningin kylien tuntumaan. Voimalat nousevat Elämäjärven vastarannalle, jos Leppäkankaan tuulivoima-alue toteutuu. Kuva: Petteri KivimäkiPihtiputaan pohjoislaidalla sijaitsevien Elämäjärven ja Peningin kylien lähettyville Leppäkankaalle selvitetään enimmillään 26 tuulivoimalan rakentamista. Paikalliset maanomistajat ovat solmineet sopimuksia tuulivoimayhtiöiden kanssa.
Soile Argillanderin mukaan suurin osa kylissä vastustaa hanketta.
”Ensin tuli kauhua, itkua ja parkua. Sitten sisuunnuttiin. Yli tuhat allekirjoitusta kerättiin adressiin, jossa vaadittiin kaikkia Pihtiputaan tuulivoimahankkeita tauolle. Tuulivoima vahingoittaisi peruuttamattomasti seudun luontoarvoja ja heikentäisi asumisviihtyvyyttä.”
Elämäjärvellä asuvalla Erkki Korpelinilla on mökki 2,5 kilometrin päässä Ilosjoen tuulivoima-alueesta.
”Kun tuulee voimaloiden suunnalta, on meteli melkoinen.”
Korpelinin mielestä tuulivoima aiheuttaisi Elämäjärven suunnalla kohtuutonta maisemahaittaa.
”Ensin tuli kauhua, itkua ja parkua. Sitten sisuunnuttiin.”
Elämäjärvellä kritisoidaan Pihtiputaan kunnan toimintaa.
”Tiedotus on ollut olematonta eikä edes kunnollista tuulivoimailtaa ole järjestetty”, Argillander päivittelee.
Samuli Murtoperän mielestä monilla maataan tuulivoimayhtiöille vuokranneista ei ole ollut ymmärrystä, mistä tuulivoimassa on kyse.
”Olen saanut yhteydenottoja, että voisiko sopimuksia purkaa. Pihtiputaalla ei ole annettu ihmisille mahdollisuutta aidosti punnita tuulivoimarakentamisen hyötyjä ja haittoja.”
Manner-Suomen pienimmässä kunnassa Lestijärvellä investoidaan isosti tuulivoimaan. Kuva: Petteri KivimäkiKeski-Pohjanmaalla Lestijärvellä tuulivoimarakentaminen on käynnissä. Yli-Lestin kylämaisemaan on noussut parikymmentä voimalaa. Yhteensä Lestijärvelle on tulossa 69 voimalaa.
”Voimalat valmistuvat ja ovat tuotannossa vuoden loppuun mennessä. Niiden merkitys kuntatalouteen on merkittävä. 2026 on arvioitu tulevan noin 2,9 miljoonaa euroa verotuloja”, Lestijärven kunnanjohtaja Päivi Rautio kertoo.
Lestijärvi on Manner-Suomen pienin kunta, jossa on noin 660 asukasta.
”Suurin osa ihmisistä suhtautuu asiaan neutraalisti, mutta on myös vastustajia sekä kannattajia.”
- Osaston luetuimmat
