
Kunnissa tehtäviin tuulivoimalapäätöksiin liittyy monenlaisia esteellisyyskysymyksiä.
Kuntaliiton juristin Oona Ojajärven mukaan esteellisyys arvioidaan tapauskohtaisesti.
Ojajärvi kommentoi kokonaisuudetta Kuntaliiton maankäytön ja ympäristöpuolen asiantuntijoiden laatiman oppaan pohjalta.
”Maanomistus tai -hallinta ei automaattisesti synnytä esteellisyyttä, mutta sillä voi olla esteellisyyden synnyttävää vaikutusta”, hän aloittaa.
Ojajärvi kertoo, ettei laissa ei ole säädetty mitään yleistä maanomistuksen laajuutta, joka synnyttäisi automaattisesti esteellisyyden.
”Tuulivoimakaavoissa esteellisyystilanteissa kysymys on yleensä maanomistuksesta suunnittelualueella tai kaava-alueella, mutta esteellisyys voi tulla kyseeseen myös näiden ulkopuolella sijaitsevan maanomistuksen perusteella.”
”Tuulivoimakaavoissa esteellisyystilanteissa kysymys on yleensä maanomistuksesta suunnittelualueella tai kaava-alueella.”
Esteellisyys voi tulla siis arvioitavaksi hyvin monenlaisissa muissakin tilanteissa.
Esteellisyystilanteet eivät välttämättä Ojajärven mukaan liity henkilön tai hänen läheisensä itsensä maanomistukseen kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä.
”Henkilö voi esimerkiksi olla palvelussuhteessa tuulivoimahankkeesta hyötyä saavaan yhteisöön, kuulua tällaisen intresanttina olevan yhteisön hallintoelimeen tai omistaa tällaisen yhtiön osakkeita.”
Ojajärvi jatkaa, että henkilö on esteellinen päätökseen myös, jos hän on maanomistajana tehnyt tuulivoimayhtiön kanssa vuokrasopimuksen.
”Esteellisyys syntyy lisäksi, jos henkilö omistaa maata kaava-alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden niin sanotulla siipipeittoalueella ja on saamassa maksettavaa korvausta haitan hyvittämiseksi.”

Myös toimielin vaikuttaa esteellisyysperusteisiin. Ojajärvi kertoo niiden olevan valtuutetulle erilaiset valtuustossa ja muissa toimielimissä.
Valtuustossa valtuutettua koskevat kuntalain esteellisyysperusteet.
Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa kunnan toimielimessä kuin valtuustossa, häneen sovelletaan niitä perusteita, jotka kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä on säädetty.
Muihin kunnan luottamushenkilöihin kuin valtuutettuihin valtuustossa ja kunnan palveluksessa oleviin henkilöihin sovelletaan hallintolain esteellisyysperusteita.
”Valtuutetun esteellisyys valtuuston kokouksessa edellyttää yleensä, että asialla on välittömiä vaikutuksia.”
”Valtuutetun esteellisyys valtuuston kokouksessa edellyttää yleensä, että asialla on välittömiä ja henkilökohtaisesti valtuutettuun tai hänen läheiseensä kohdistuvia vaikutuksia.”
Valtuutetulle esimerkiksi kuuluminen kaava-alueella maata omistavan yhteisön hallintoelimeen tai palvelussuhde tällaiseen yhteisöön ei Ojajärven mukaan synnytä esteellisyyttä käsitellä yhteisöä koskevaa asiaa valtuustossa.
”Pelkästään mahdollisuuden saada hyötyä tai korvausta ei myöskään ole katsottu synnyttävän esteellisyyttä”, Kuntaliiton juristi jatkaa valtuutetun asemasta.
”Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön.”
Ojajärvi painottaa, että esteellisyys ulottuu asian kaikkiin käsittelyvaiheisiin aina valmistelusta täytäntöönpanoon asti.
”Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön.”
Esteellisen henkilön ei tule näin ollen osallistua mihinkään kaava-asian käsittelyvaiheeseen.
Ojajärven mukaan merkitystä esteellisyyteen on kuitenkin vain sellaisilla asioilla, jotka ovat suoraan vireillä olevan kaava-asian valmisteluun liittyviä.
”Esimerkiksi toisen tuulivoimakaavan käsittelyyn osallistuminen tai maanomistus tällaisen kaavan alueella ei synnytä esteellisyyttä alkuperäisessä kaava-asiassa, vaikka pohja-aineisto olisi sama”, hän havainnollistaa.

Kuntaliiton juristi muistuttaa, että sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat toimivat aina virkavastuulla. Tällöin henkilöllä itsellään on vastuu esteellisyytensä arvioimisesta ja ilmoittamisesta.
”Tulkinnanvaraisessa tilanteessa Kuntaliitto on suositellut, että henkilö jäävää itse itsensä.”
Ojajärven mukaan kuntapäättäjä tai virkamies ei voi kuitenkaan jäävätä itseään pelkän olettamuksen tai tuntemuksen takia.
Puolueettomuuden vaarantumiseen on oltava objektiivisesti havaittavissa oleva syy. Itsensä tarpeeton jäävääminen ei kuitenkaan Ojajärven mukaan aiheuta menettelyvirhettä.
Esteellisyyttä ei kuitenkaan ole tarkoitettu käytettäväksi käsittelystä pidättäytymisen perusteeksi ilman riittäviä perusteita tai vain varmuuden vuoksi.
”Sen sijaan päätös olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä, jos toimielin päätöksellään perusteettomasti jääväisi henkilön päätöksenteon ulkopuolelle”, hän täsmentää.
”Kaavat kaatuvat yleensä menettelyvirheisiin.”
Esteellisen päättäjän tai virkamiehen osallistuessa asian käsittelyyn syntyy virheellisessä järjestyksessä päätös, joka voidaan kumota muutosta hakemalla.
Kysyttäessä tuulivoimalapäätöksien jääviyshaasteiden laajuudesta Ojajärvi ei osaa tarkkaan arvioida ilmiön yleisyyttä.
”Oikeuskäytännöstä on tehty kuitenkin havainto, että kaavat kaatuvat yleensä menettelyvirheisiin, erityisesti esteellisyyteen ja vaikutusten arvioinnin riittämättömyyteen”, hän päättää.