MT-kysely: Verotulot kuuluvat tuulivoiman sijaintikunnalle, sanoo kolme neljästä suomalaisesta

Kolme neljäsosaa suomalaisista on sitä mieltä, että verotulot tuuli- ja aurinkovoimaloista kuuluvat kunnille, joissa voimalat sijaitsevat.

Vain neljä prosenttia vastaajista on asiasta eri mieltä. Tulos selviää MT-kyselystä.

Vihreän energiantuotannon tuomat verotulot jakautuvat Suomessa hyvin epätasaisesti. Viime vuonna 13 kuntaa sai tuuli- ja aurinkovoimasta yli miljoonan euron kiinteistöverotulot. Samaan aikaan runsaat 200 kuntaa jäi täysin ilman verotuloja.

Tuulivoimaa ei ole pystytty rakentamaan esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa puolustusvoimien tutkavalvonta estää voimaloiden rakentamisen.

Täysin ilman vihreän energian kiinteistöverotuloja jäi viime vuonna esimerkiksi koko Pohjois-Karjalan maakunta. Pohjois-Pohjanmaan kunnat taas saivat lähes 40 prosenttia kaikista tuuli- ja aurinkovoimaloiden maksamista kiinteistöveroista.

Näkemys siitä, että verotulot kuuluvat kunnalle, jossa voimalat sijaitsevat, on kuitenkin laaja. ”Kyllä”-vastausten osuus on yli 70 prosenttia vastaajan kotialueesta tai kuntatyypistä riippumatta.

Pohjois- ja Itä-Suomessakin verotulot voimalan sijaintikunnassa pitäisi jopa 77 prosenttia vastaajista.

Myöskään eri puolueen kannattajien kantojen välillä ei ole suuria eroja, joskin keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat olivat kannassaan varmimpia.

Kuntien valtionosuusjärjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa, ja uudistuksen valmistelussa on tarkasteltu myös tuulivoima- ja aurinkovoimalaitosten kiinteistöveron sisältymistä tasauksen laskentaperusteisiin.

Nykyisessä järjestelmässä voimaloiden verotuloja ei huomioida valtionosuuksia jakaessa. Poikkeuksena ovat ydinvoimalat.

Uuden valtionosuusjärjestelmän oli alun perin tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Uudistuksen on kuitenkin jo kerrottu siirtyvän eteenpäin.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on linjannut julkisuudessa, että kuntien voimalatuloihin ei oltaisi puuttumassa. Näin asian sanoi olevan ainakin maatuulivoiman osalta myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) MT:n kuntavaalitentissä 7.3.

Omakotitaloja ja vapaa-ajan asuntoja koskee osin erilainen sääntely. Kesämökin muuttamista vakituiseksi asunnoksi ei voi kuitenkaan enää torpata kaavaan vetoamalla. Kuva: Petri Jauhiainen

Selvä enemmistö suomalaisista myös katsoo, että kesämökin muuttamisen vakituiseksi asunnoksi tulisi olla nykyistä helpompaa.

Kaikista vastaajista tätä mieltä on 71 prosenttia, päinvastaista mieltä kymmenen prosenttia.

Eniten muutoksen helpotusta kannattivat perussuomalaisia äänestävät, joista näin vastasi peräti 89 prosenttia. Vahvaa tukea tulee myös keskustan (77 prosenttia puolesta) ja kokoomuksen kannattajilta (74 prosenttia puolesta).

Tämän vuoden alussa voimaan tullut uusi rakentamislaki on helpottanut vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituiseksi kodiksi.

Kunta ei voi enää kieltäytyä poikkeamisluvasta vetoamalla alueen kaavaan, jos käyttötarkoituksen muuttamisella voidaan tukea rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.

Kunta kuitenkin voi edelleen evätä muutoksen muin perustein. Käyttötarkoituksen muutokselle on oltava myös erityinen syy.

Vakituiseksi asunnoksi muutettavan kesämökin pitää myös täyttää omakotitalon rakennuskriteerit esimerkiksi lämmitysjärjestelmän ja eristyksen osalta.

MT-Kyselyn toteutti Maaseudun Tulevaisuuden tilauksesta Kantar Agri oy. Siihen vastasi yhteensä 1 011 henkilöä 28.2.–4.3.2025. Tulos on painotettu vastaamaan Manner-Suomen 18–79 -vuotiasta väestöä. Tulokset on pyöristetty lähimmän prosenttiyksikön tarkkuuteen.

Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa-antavia.