Lukijalta: Ruokajärjestelmän osaajina agronomeilla on iso tehtävä tulevaisuudessa

Maaseudun Tulevaisuuden tekstiviestipalstalla epäiltiin agronomien kyvykkyyttä kasvattaa ruokavientiä.

Agronomi-tutkintonimikettä ei ole enää ollut vuosikymmeniin, sillä alalla opiskellaan laajan ruokajärjestelmän erilaisia painopisteitä. Koulutusalat voivat vaihdella maaperästä ravitsemustieteisiin tai elintarvikeosaamisesta kotieläinten hyvinvointiin. Yhteistä tutkinnoille on laaja-alaisuus, luontoyhteys ja käytännönläheisyys. Koulutusta vahvistaa yhteisöllisyys, joka erityisesti näkyy ”Viikin henkenä” tai Kuopion ravitsemusosaamisena.

Helsingin yliopisto on avaamassa ruokavientiämme vahvistavan koulutusohjelman.

Viennin kasvattaminen on keskeinen osa kasvun ja selviytymisen strategiaamme. Tuotannon arvonlisän ja määrän kasvu luovat edellytyksiä kannattavuudelle. Samalla vahvistamme teknologian ja innovaatioidemme markkinoita ja luomme vankemman perustan huoltovarmuudelle. Ruoka-ala on merkitystään kasvattava osa tulevaa menestystarinaamme.

Meitä pienempi, viljelyoloiltaan haastavampi Irlanti on kasvattanut vuotuisen ruokavientinsä arvon liki 20 miljardiin euroon. Tanska ei jää paljoakaan jälkeen. Voimme oppia, että molemmissa panostetaan koulutukseen, innovaatioihin ja osaamiseen.

Epäilevä Tuomas toteaisi, että samapa se mitä myy ja kuka myy. Totta on, että ruoan kauppaaminen on kilpailtu laji. Joka maassa arvostetaan eniten oman maan leipää.

Markkina on silti erilainen kuin takavuosikymmeninä. Nyt myydään laatua, erilaisuutta, vastuullisuutta, kasvituotteita, hyvää elämää. Tuotantotapa, terveellisyys ja eettisyys korostavat erityisosaamistamme.

Ruoka-alalla Viikin, Kuopion tai Turun kasvatit ovat näkyvissä asemissa. Monissa vientiyrityksissämme toimitusjohtaja, keskeiset toimijat tai hallituksen puheenjohtajat ovat alan korkeakoulutettuja. Koulutusala ei ratkaise, mutta sillä on merkitystä. Ruokajärjestelmän osaajilla on taas iso tehtävä tulevaisuudessa.

Timo Kaunisto

FT, MMM, toiminnanjohtaja

Agronomiliitto