• Lukijalta: Maatalouden suurtuotannolle on Suomessa vaihtoehtoja

    Maatalouden asiantuntijat ja jopa alan etujärjestö tuntuvat pitävän pienten tilojen häviämistä jopa toivottavana, kirjoittaa Jukka Tuori. ”Suurtuotannossa ei ole mitään moitittavaa. Yrittäjäriski on kuitenkin valtava, kun ulkoiset kustannukset kohoavat ennakoimattomasti.”
    Nautoja luonnonlaitumella. Kuvituskuva.
    Nautoja luonnonlaitumella. Kuvituskuva. Kuva: Pasi Leino
    Mielipide|Politiikka
    22.12.202412:22
    Lukijalta
    Jukka Tuori

    Kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudesta keskustellaan analyyttisesti liian vähän. Toki medioissa viestitään hyvinkin kärkevästi ja taitavasti maataloustuotantoa vastaan, mutta tämän propagandan tavoitteet ovat ympäristöpoliittisia ja aivan muuta kuin ruokaturvaan liittyviä.

    Sen sijaan Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellinen tiedekunta, kymmenet maa- ja metsätalouden tutkimustohtorit ja -maisterit sekä vahva etujärjestö MTK ovat hiljaa. Tieteellistä keskustelua käydään lähinnä siitä, miten nopeasti tilojen määrä laskee. Pienten tilojen häviämistä pidetään jopa toivottavana.

    Maatalous on nykyisin hyvin lähellä yritystoimintaa. Vaikka yrittäjäkunnassa keskinäinen kilpailu on veristä, ei yrittäjäjärjestössä toivota pienten toimijoiden poistumista markkinoilta, päinvastoin!

    Jyväskylän yliopisto tutkijatohtori Irene Kuhmonen on yksi harvoista ajattelijoista, jotka uskaltavat pohti maataloutemme tulevaisuuden mahdollisuuksia positiivisesti. Kuhmonen peräänkuuluttaa keskustelua kotimaisen ruokajärjestelmän vahvuudesta, suunnasta ja siitä, tukeutuuko se tulevaisuudessa enemmän paikallisuuteen tuotannontekijöiden ja markkinoiden löytämisessä.

    Pienikin maatila, jolla on koulutetut yrittäjät, on tälle yhteiskunnallemme arvokas mahdollisuus. Siellä on paljon valmiita tuotannontekijöitä, osaamista, kokemusperäistä luonnonolosuhteiden hallintaa.

    Olemme liiaksi sopeutuneet siihen, että alkutuottaja on ruokaketjun perimmäinen lenkki, joka vain sopeutuu ruokaa jalostavan teollisuuden ja ketjua hallitsevan tukku- ja vähittäiskaupan kulloisiinkin tarpeisiin. Viimeisenä lenkkinä olemiseen ei kuulu oivaltaminen, kyseenalaistaminen. Mutta yrittäjä voi valita nykyisin myös toisin ja hoitaa itse tuotteiden myynnin kuluttajalle.

    Nykyinen sosiaalinen media ja siellä olevat alustat mahdollistavat tiettyjen maatilan tuotteiden myynnin laajasti. Sosiaalisen median verkostot ovat nopeita ja edullisia. Tämä tie vaatii työtä, rohkeutta ja oivaltamista.

    Suomi on jo täynnä logistisia verkkoja, jotka kuljettavat tuotteet perille nopeasti ja edullisesti. Tuotteiden myynti tietokoneruudulla on jo arkipäivää tuhansilla maatiloilla. Itse myyn pääosin netissä ratsutallimme pienen hevosenlantaturvetuotannon aina kevään korvalla kotipuutarhoille.

    Vastataan Irene Kuhmosen haasteeseen ruoantuotannon tulevaisuuden suunnasta. Suurtuotannossa ei ole mitään moitittavaa. Yrittäjäriski on kuitenkin valtava, kun ulkoiset kustannukset kohoavat ennakoimattomasti.

    Jukka Tuori

    agronomi, MMM

    Lisää aiheesta
    • Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on puolustanut elinkeinon tukia, mutta siitä huolimatta tilojen määrä on romahtamassa ennätysmäisen alas.

      Maatalous | Jos maatalouspolitiikkaan ei uskota enää edes omassa ministeriössä, tuottaja jää markkinoiden edessä yksin

    • Suomalainen viljelijä on ahtaassa raossa kalliiden tuotantopanosten ja alhaisten tuottajahintojen välissä. Kuvituskuva.

      Kauppa | Maataloudelle luvassa taas niukkuutta – on suomalaisen ruoantuotannon kohtalonkysymys, miten ketjuun saadaan lisää rahaa

    • Maailma tarvitsee samanaikaisesti sekä uusia että perinteisiä tapoja tuottaa ruokaa.

      Ruoka | Aito maatalous ei saa jäädä murroksen sivustakatsojaksi – oikeita maatiloja tarvitaan myös tulevaisuudessa

    • Äestystä. Kuvituskuva.

      Maatalouspolitiikka | Maataloudessakin työstä pitää saada palkka, jolla elää

    • Päätoimittaja Jouni Kemppaisen vetämässä paneelissa puhuivat Harri Mäkivuokko, Jenna Simula, Sari Essayah, Juha Marttila, Annikka Hurme ja Sampo Päällysaho.

      Maatalous | Onko maatalouden suunta saatu kääntymään parempaan, kysyttiin päättäjiltä Farmarissa – ”Oltaisiin taikureita, jos vuodessa tapahtuisi ihmeitä”

      Tilaajalle
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa